Korkojen nousu tasaantuu, ennustaa Danske Bank juuri julkaistussa The Big Picture -raportissaan. Pankin ennusteen mukaan Yhdysvaltain keskuspankki ja Euroopan keskuspankki eivät enää nosta ohjauskorkojaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen jälkeen.
Tänä vuonna kiihtyvä inflaatio ja kireät työmarkkinat ovat saaneet keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan nopeaan tahtiin. Rahapolitiikan kiristyessä myös markkinakorot ovat nousseet tänä vuonna poikkeuksellisen nopeasti.
Danske Bank otaksuu, että Yhdysvaltain keskuspankki ja Euroopan keskuspankki nostavat ohjauskorkojaan ensi vuoden maaliskuuhun asti. EKP:n talletuskoron uskotaan nousevan 2,75 prosenttiin. Tuoreessa ennusteessaan Danske Bank odottaa keskuspankkien alkavan laskea ohjauskorkoja vuoden 2024 alussa.
- Keskuspankit pyrkivät pitämään inflaatio-odotukset ankkuroituna 2 prosenttiin. Taantuman puhkeaminen ja inflaation asteittainen hidastuminen tuovat käänteen rahapolitiikkaan. Asuntovelallisten kannalta vuosi 2023 näyttää edelleen aiempaa korkeampien korkojen kaudelta, mutta helpompia aikoja on näköpiirissä. Korkoennusteeseen liittyy toki vielä paljon epävarmuutta, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto toteaa.
Danske Bank ennustaa euroalueen inflaation nousevan tänä vuonna 8,6 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio laskenee 7,6 prosenttiin, ja vuonna 2024 sen ennustetaan laskevan 3,2 prosenttiin.
Monet kuluttajahinnat nousevat viiveellä tuotantokustannusten noustessa, mikä pitkittää inflaatiota. Nopeampi palkkakehitys nostaa työvoimakustannuksia, mikä nostaa pohjainflaatiota.
Epävarmuus on suurta molempiin suuntiin. Pahimmassa tapauksessa inflaatio pysyy korkeana odotettua pidempään, ja kylmä talvi nostaa energiakustannukset uusiin ennätyksiin.
Parhaassa tapauksessa raaka-aine- ja rahtikustannusten viime kuukausina havaittu lasku ja toimitusaikojen lyheneminen painavat inflaatiota ennustettua nopeammin alaspäin. Tämä avaisi oven matalammille koroille ja talouden elpymiselle.
- Mikä tahansa odottamaton sokki energia-alalla voisi johtaa suuriin häiriöihin, nostaa hintoja tai pakottaa energian säännöstelyyn. Tällä olisi välitön vaikutus talouteen, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.