Monet odottavat energiakriisin nostamien sähkönhintojen vuoksi tulevan talven ennustetta.
Ilmatieteen laitos ei kuitenkaan pysty vielä antamaan luotettavaa ennustetta talven säästä.
Pitkän aikavälin ennusteet antavat keskimääräiset sääolot tuleville kuukausille, mutta mikään säämalli ei vielä pysty luotettavasti ennustamaan ensi talven pakkasia ja sähkön tarvetta.
ECMWF (European Centre for Medium-Range Weather Forecasts) julkaisee kuukausittain ennusteen seuraavan neljän viikon säästä. Viimeisimmän kuukausiennusteen mukaan 3.-30. lokakuuta on normaalia leudompaa koko maassa lukuun ottamatta jakson toista viikkoa, jolloin on normaalia leudompaa vain maan etelä- ja keskiosissa.
ECMWF:n ennusteiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevan talven säästä. Korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa, sään vaihtelu on luonnostaan suurta, mikä hankaloittaa pitkän aikavälin ennusteiden luontia.
- On vielä liian aikaista ennustaa, tuleeko talvesta kylmä vai leuto, sanoo Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Juhana Hyrkkänen.
Sää vaikuttaa sekä energiankulutukseen että uusiutuvan energian tuotantoon. Sähkönkulutukseen vaikuttaa eniten ilman lämpötila. Talvella lämpötila vaikuttaa lämmitystarpeeseen ja kesällä jäähdytystarpeeseen.
Myös energiantuotantoon vaikuttavat useat sääparametrit. Tuulienergian tuotanto riippuu tuulen nopeudesta. Aurinkoenergian tuotanto riippuu auringon säteilyn määrästä, joka vaihtelee pilvisyyden ja vuodenajan mukaan. Vesivoiman tuotantoon vaikuttavat sademäärä, haihdunta sekä lumen sulamisnopeus ja -määrä.
Suuret sääolosuhteet, kuten suihkuvirtaukset tai pitkäkestoiset matalapaine- tai korkeapainejaksot, vaikuttavat sekä energiankulutukseen että -tuotantoon.
- Esimerkiksi sulkukorkeapaine Skandinavian yllä voi aiheuttaa talvella pitkän pakkasjakson ja lisätä lämmitystarvetta, kertoo Hyrkkänen.
Kun sulkukorkeapaine vaikuttaa säähän, tuulet ovat usein heikkoja, mikä vähentää tuulienergian tuotantoa.
Tietyn ajan ja paikan tarkat säätiedot, kuten lämpötila, tuuli, pilvisyys ja sademäärä, voidaan ennustaa parhaimmillaan noin 10 päivää eteenpäin.
Pitkän aikavälin ennusteet sen sijaan antavat tietoa sääolosuhteista tätä pidemmälle, jopa kuukausia eteenpäin. Näin pitkälle tulevaisuuteen voidaan kuitenkin ennustaa vain keskimääräiset sääolosuhteet, ei päivittäisen sään yksityiskohtia. Pitkän aikavälin ennusteet antavatkin tietoa keskimääräisestä säästä ennustekaudella, kuten korkeapaineesta, matalapaineesta, lämmöstä, kylmyydestä, sateesta ja kuivuudesta.
- Pitkän aikavälin ennusteet eivät yleensä kerro, tuleeko talvesta kylmä vai leuto, vaan kuinka todennäköistä on, että talvesta tulee kylmä tai leuto, selittää tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.
Pitkän aikavälin ennusteiden tarkkuus riippuu vuodenajasta ja alueesta, jolle ennuste tehdään. Niiden tarkkuus on paras tropiikissa. Euroopassa käyttökelpoisia pitkän aikavälin ennusteita tehdään tällä hetkellä enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Vaikka ennusteiden tarkkuus on Euroopassa edelleen vaatimaton, ennusteet kehittyvät nopeasti ja niistä on tulossa yhä hyödyllisempiä säälle herkillä aloilla, kuten energia-, matkailu-, maa- ja metsätalous- sekä vakuutusaloilla.