Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kertoo, että pankkikalastelua koskeva uusi huijausaalto on käynnistynyt: ilmoituksia on tullut kuluneella viikolla yli 70 % enemmän kuin aikaisemmalla viikolla.

Vuoden 2021 aikana pankkitunnusten kalastelusta on tehty Kyberturvallisuuskeskukselle 1226 ilmoitusta. Viime vuonna ilmoituksia tuli koko vuoden aikana 740. Tapausmäärissä on siis tapahtunut yli 65 prosentin nousu. Keskusrikospoliisi on kertonut rekisteröineensä tänä vuonna noin 700 rikosilmoitusta pankkikalastelusta, jonka rikoshyöty on jo noin 8,4 miljoonaa euroa.

Kyberturvallisuuskeskus, poliisi sekä useat eri pankit ovat aktiivisesti tiedottaneet sekä varoittaneet pankkitunnuskalastelusta tämän vuoden aikana. Syksyn aikana ilmoitusmäärissä on nähty huomattavaa kasvua, vaikka ilmiö on ollutkin olemassa jo pidemmän aikaa.

Viimeisimmät tapaukset pankkitunnusten kalastelusta ovat Nordea- ja OP-teemaisia. Tällä viikolla on nähty myös paljon POP-pankin ja Aktian nimissä tehtävää pankkitunnusten kalastelua. Kyberturvallisuuskeskus on saanut ilmoituksia kalasteluviesteistä, joissa rikolliset ovat epähuomiossa käyttäneet kahden eri pankin nimeä samassa viestissä. Yksittäinen asiakas on saattanut myös saada hyvin lyhyen ajan sisällä viestejä useamman eri pankin nimissä.

- Viranomaiset ja pankit tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset tällaisen laajan rikollisen ilmiön edessä. Pitää muistaa, että olemme kaikki samalla puolella, sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen finanssisektorin erityisasiantuntija Jussi Leskinen.

Ihmisten saamat viestit muistuttavat hyvin paljon pankkien oikeita viestejä. Viesteissä on saatettu käyttää pankkien aitoja viestipohjia esim. turvapostiviesteistä tai e-laskuilmoituksista. Viestit ovat kieliasultaan erittäin hyviä ja niistä ei käy heti ilmi, että kyseessä olisi huijaus. Seuraamalla viestissä olevaa linkkiä päätyy uskottavalle verkkosivulle. Valeverkkopankin sivut näyttävät täysin identtisiltä pankin oikeiden sivujen kanssa tai ne ovat niin saman näköisiä, että eroja on vaikea huomata.

Verkkopankkien kirjautumistunnukset ovat rikollisille arvokkaita, sillä rahan varastamisen lisäksi niitä voi käyttää myös vahvan tunnistautumisen välineinä. Tunnistautumisvälineiden joutuminen vääriin käsiin voi johtaa esim. identiteettivarkauksiin.

Pankkitietojen kalasteluun johtavia huijausviestejä levitetään tekstiviestitse ja sähköpostitse. Huijaussivustoille voi päätyä myös hakukonetuloksiin ujutettujen linkkien kautta. Rikollinen ostaa hakukoneesta mainoksia, jotka näkyvät pankkien nimellä tuloksia hakiessa. Mainoksien linkit johtavat kalastelusivuille, ja tätä kautta rikollinen saa haltuunsa uhrin verkkopankkitunnukset.

Pankkien nimissä tulevien sähköpostiviestien linkkien klikkausta ei suositella. Verkkopankkiin pitäisi mennä aina kirjoittamalla pankin osoite selaimen osoiteriville kokonaisuudessaan esim. “op.fi” eikä ainoastaan “op”. Suosittelemme käyttämään kotimaisten pankkien mobiilisovelluksia, jotka voi ladata esimerkiksi älypuhelimeen virallisesta sovelluskaupasta.

- Meistä jokainen voi huolehtia omista läheisistään jakamalla tietoa huijauksista ja auttamalla esimerkiksi verkkopankin käytössä, jotta kirjautuminen tapahtuu turvallisesti, Leskinen muistuttaa.