Tänä vuonna uusia henkilöautoja on ensirekisteröity 72 124, joka on 11,0 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Elokuussa rekisteröitiin yhteensä 7 904 uutta henkilöautoa, joka jää 6,9 prosenttia viime vuoden elokuun lukemasta. Elokuun ensirekisteröinnit jäävät noin 20 prosenttia pitkän aikavälin elokuun keskiarvosta. Uusien autojen tilauksissa koronatilanne on jo hellittänyt, mutta syksyn ja talven aikana notkahtaneet asiakastilaukset sekä koronapandemian käynnistämä komponenttipula ja toimitusviiveet leikkaavat vielä rekisteröintejä.

Käytettyjä henkilöautoja myytiin elokuussa 62 319, joka on 0,2 prosenttia viime vuoden elokuuta enemmän. Käytettyjen autojen kauppa on viime vuoden tasoon nähden noin 0,7 prosentin kasvussa.

Kuorma- ja linja-autojen ensirekisteröinnit jatkuivat elokuussa vilkkaana

Pakettiautoja on ensirekisteröity tänä vuonna 9 034, joka on 12,1 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Elokuussa ensirekisteröitiin 1 008 pakettiautoa, mikä on 2,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Kuorma-autojen rekisteröinnit jatkoivat elokuussa kasvuaan. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna rekisteröity 624, joka on 16,6 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna ensirekisteröity 146, joka 6,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Raskaita vähintään 16 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin elokuussa 204, joka on 43,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Alkuvuoden aikana on rekisteröity yhteensä 1 671 raskasta kuorma-autoa, joka on 11,0 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa.

Elokuussa rekisteröitiin 118 uutta linja-autoa. Tänä vuonna on ensirekisteröity yhteensä 327 uutta linja-autoa. Määrä on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna, jolloin koronatilanne jäädytti uusien linja-autojen kysynnän. Linja-autojen alkuvuoden rekisteröinnit ovat noin 16 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Noin 28 prosenttia elokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli ladattavia – ladattavien hybridien osuus oli 18 prosenttia ja täyssähköautojen 10 prosenttia. Osuudet ovat lähes samat kuin heinäkuussa. Ladattavien autojen osuus on tänä vuonna kasvamassa noin 30 prosenttiin rekisteröinneistä, kun viime vuonna osuus oli noin 18 prosenttia.

Autokannassa oli heinäkuun lopussa noin 81 100 ladattavaa henkilöautoa, joista noin 15 700 on täyssähköautoja ja 65 400 ladattavia hybridejä.

Ladattavat autot yleistyvät Euroopassa ennätystahtiin

Autokannan sähköistyminen on viime vuosina lähtenyt ripeään kasvuun koko Euroopassa. Tammi-kesäkuussa EU:ssa rekisteröidyistä henkilöautoista 6,7 prosenttia oli täyssähköautoja ja 8,3 prosenttia ladattavia hybridejä. Bensiiniautojen osuus uusien autojen rekisteröinneistä on ollut EU:ssa alkuvuonna 42 prosenttia, dieselautojen 22 prosenttia ja ei-ladattavien hybridien 19 prosenttia.

Erot eri maiden välillä sähköistymisessä ovat suuria. Norjassa ladattavien autojen osuus ylittää jo 80 prosenttia ensirekisteröinneistä. Islannissa ja Ruotsissa ladattavien autojen osuus on jo noin 40 prosenttia.

Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on kasvanut tänä vuonna erityisesti Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa, joissa täyssähköautojen osuus on ylittänyt jo 10 prosentin rajan. Näissä maissa täyssähköautojen hankintatukien tasoa on viime vuosina nostettu. Ladattavien hybridien kysyntä on kasvanut eniten Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa.

”Sähköistyminen etenee Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa erityisesti ladattavien hybridien rekisteröinteinä. Täyssähköautojen ensirekisteröintiosuudessa Suomi on hieman Länsi-Euroopan keskikastin alapuolella, ladattavissa hybrideissä sen sijaan Suomi on EU-maista heti toisena Ruotsin jälkeen,” kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Saksassa täyssähköautojen hankintaa tuetaan 7 500–9 000 euron hankintatuella ja Ruotsissa täyssähköauton hankkivat saavat noin 7 000 euron hankintabonuksen. Ladattavien hybridien hankintaa tuetaan Saksassa 5 600–6 750 eurolla ja Ruotsissa noin 1 500 eurolla. Hankintatuet ovat pitkäaikaisia – esimerkiksi Saksa on juuri päättänyt tukien jatkamisesta vuoden 2025 loppuun asti.

”Sähköistyminen on edennyt nopeimmin niissä maissa, joissa on käytössä hankintakannusteita ja joissa latausverkostoon on tehty viime vuosina eniten investointeja. Myös Suomessa tänä vuonna päättyvälle sähköautojen hankintatuelle olisi tärkeää saada jatkoa ja tukea tulisi korottaa nykyisestä 2 000 euron tasosta,” kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.