adrian brockwell / Alamy / AOP
08:10 - 22.07.2021 / viihde / Findance
Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia

THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Kuormittuneisuus kasvoi etenkin 30-49-vuotiailla, jotka myös käyttivät aikaisempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet syksyn 2020 ja alkutalven 2021 aikana.

Kielteisimmät muutokset havaittiin korkeasti koulutetuilla naisilla, joilla sekä psyykkinen kuormittuneisuus että itsemurha-ajatukset lisääntyivät.

Tiedot perustuvat vuonna 2020 toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 tutkimukseen. Lisäksi FinTerveys-tutkimuksesta on saatu ennakkotuloksia. Siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin uusi kysely viime vuonna. Näissä vastauksissa psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi kaikissa koulutusryhmissä.

”On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä”, pohtii THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

”Toki kuormittuneisuuden lisääntyminen voi liittyä myös esimerkiksi yksinäisyyden tai ihmissuhteiden ristiriitojen lisääntymiseen”, Suvisaari muistuttaa.


Mielenterveyden oireisiin on haettu apua

FinSote-tutkimuksessa kysyttiin myös terveyspalvelujen käytöstä mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisesti korkeasti koulutetut naiset ja matalasti koulutetut miehet hakeutuivat terveyspalveluihin aiempaa enemmän.

”Tämä on mielestäni rohkaiseva tulos. Ennestään on tiedetty, että vain osa mielenterveysongelmista kärsivistä hakee apua. Nyt niissä ryhmissä, joissa oireet ovat erityisesti lisääntyneet, myös palvelujen käyttö on lisääntynyt ja palveluja on ollut saatavilla. Toisaalta tämä tutkimus ei anna tarkempaa tietoa saadun hoidon laadusta tai riittävyydestä”, Suvisaari kertoo.

Vaikka psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi, FinTerveys-tutkimuksessa väestön positiivinen mielenterveys pysyi jokseenkin ennallaan. Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan psyykkisiä voimavaroja. Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta huolimatta ihmiselle on mahdollista säilyttää mielen hyvinvointia ja psyykkisiä voimavaroja.


Epidemian mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna

Epidemiatilanteeseen liittyneiden ja liittymättömien kuormitus- ja suojatekijöiden vaikutuksia selvitetään tarkemmin jatkotutkimuksissa. On tarve selvittää, mitkä tekijät selittävät toisaalta psyykkistä oireilua ja toisaalta positiivista mielenterveyttä epidemian aikana.

”Epidemiatilanteen mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna. Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan väestön stressi lisääntyi epidemian toisen aallon aikana ja pysyi korkealla koko kevään ajan. Aivan loppukeväästä tilanteessa tapahtui lievää kohenemista”, Suvisaari toteaa.

Suvisaaren mukaan epidemiatilanteen mielenterveysvaikutuksia on syytä seurata tiiviisti, jotta nähdään, helpottuuko oireilu arjen palattua normaaliksi. Seurannan lisäksi tarvitaan panostusta sekä ehkäiseviin toimiin että mielenterveyspalveluihin. Tätä työtä tuetaan Kansallisen mielenterveysstrategian ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman hankkeissa.

Tutkimustulokset perustuvat THL:n väestötutkimuksiin. FinTerveys-seurantatutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista. FinSote-tutkimuksen avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.

FinSote 2020-tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä. Suurin osa tutkittavista vastasi kyselyyn syksyllä 2020. Kyselyyn osallistui yhteensä 28 199 vastaajaa.

FinTerveys 2017 -seurantatutkimus toteutettiin lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 355 vastaajaa.

artikkelin avainsanat:
koronavirus terveys THL