5 periaatetta, jotka voivat auttaa parisuhdetta vaikean vaiheen yli

Vaikeasta vaiheesta selviytyminen ei yleensä ratkea yhdellä suurella keskustelulla. Useammin ratkaisevia ovat pienet, toistuvat teot ja se, pystyykö pari käsittelemään ongelmaa samalta puolelta. Viisi käytännöllistä periaatetta tarjoavat tähän näkökulmia, mutta niitä ei pidä sekoittaa tieteellisiin luonnonlakeihin.

YourTango esittelee viisi ”psykologista lakia”, joita vaikeuksista selviävät parit kirjoittajan mukaan noudattavat. Taustalla on suggestiota ja hypnoosia koskeva käsitteistö, jonka parisuhdevalmentaja soveltaa suhteisiin. Kyse ei ole vakiintuneista parisuhdetieteen laeista eikä menetelmästä, joka varmasti estäisi eron.

Kun väitteet lukee käytännön periaatteina, niissä on silti hyödyllisiä kysymyksiä. Millaisia yhteyden kokemuksia pari rakentaa, mitä käytöstä toistetaan ja onko kummallakin tilaa vaikuttaa?

1. Myönteiset yhteydet vahvistuvat jaetuista kokemuksista

Lähteen ensimmäinen periaate on assosiaatio: kumppani ja suhde yhdistyvät mielessä kokemuksiin, joita yhdessä syntyy. Jos arki sisältää pelkkää ongelmien käsittelyä, suhde voi alkaa tuntua yhdeltä pitkältä korjauspalaverilta.

Myönteisen yhteyden rakentaminen ei vaadi kallista lomaa. Kävely, yhteinen ruoka, huumori tai kiinnostunut kysymys voivat muistuttaa, ettei kumppanuus ole vain tehtävälista. Hyvä hetki ei kuitenkaan korvaa selvittämätöntä loukkausta, vaan antaa voimavaroja sen käsittelyyn.

2. Se, mitä toistetaan, muuttuu suhteen tavaksi

Yksittäinen kaunis ele merkitsee, mutta suhteen ilmapiiri rakentuu toistosta. Tervehtiminen, kiittäminen, sovituista asioista huolehtiminen ja riidan jälkeinen paluu luovat ennakoitavuutta.

Myös vahingolliset kuviot vahvistuvat toistamalla. Ivallinen huomautus, puolustautuminen ennen kuuntelemista tai pitkä hiljainen rangaistus muuttuvat helposti automaattisiksi. Tapaa on helpompi muuttaa, kun pari nimeää yhden tarkasti havaittavan kohdan kerrallaan.

3. Kummankaan valta ei saa peittää toista

YourTangon ”dominanssiperiaatetta” voi soveltaa kysymykseen vallasta. Jos yhden toiveet, tulot, temperamentti tai puhetapa määräävät jatkuvasti keskustelun lopputuloksen, toinen alkaa kadota suhteesta.

Tasavertaisuus ei tarkoita, että jokainen päätös jaetaan matemaattisesti kahtia. Se tarkoittaa, että molempien tarpeilla on painoa, tietoa ei salata ja eri mieltä saa olla ilman pelkoa rangaistuksesta.

4. Pakottaminen synnyttää usein vastarintaa

Kun kumppania yritetään painostaa muuttumaan, huomio siirtyy helposti itse ongelmasta autonomian puolustamiseen. Pehmeä aloitus kertoo omasta havainnosta ja tarpeesta: ”Olen huolissani rahankäytöstämme ja haluan, että sovimme tästä yhdessä.”

Tämä ei tarkoita, että uhkailu, väkivalta, riippuvuus tai muu turvallisuutta vaarantava käytös pitäisi kohdata loputtomalla kärsivällisyydellä. Rajat ja seuraukset ovat silloin tarpeen, ja apua kannattaa hakea suhteen ulkopuolelta.

5. Muutos tarvitsee aikaa ja näkyviä tekoja

Lähteen viimeinen periaate korostaa viivettä. Uusi tapa ei tunnu heti luontevalta, eikä yksi onnistunut keskustelu poista vuosien aikana syntynyttä epäluottamusta.

Kärsivällisyys ei ole sama kuin odottaminen ilman näyttöä. Muutokselle kannattaa sopia konkreettiset merkit: mitä kumpikin tekee, milloin tilanteeseen palataan ja mistä huomataan, että suunta on parempi?

Vaikean vaiheen yli ei aina tarvitse päästä yhdessä

YourTangon viisi periaatetta olettavat, että molemmat haluavat ja voivat työskennellä suhteen eteen. Jos vain toinen ottaa vastuuta, kauniit rutiinit eivät korjaa vallan epätasapainoa tai jatkuvaa rajojen rikkomista.

Pariterapia voi tarjota rakenteen keskustelulle, kun pari juuttuu samaan kehään. Jos suhteessa on pelkoa tai väkivaltaa, yhteinen terapia ei kuitenkaan ole automaattisesti turvallinen ensivaihe, vaan apua pitää hakea oman turvallisuuden ehdoilla.

Vaikeuksista selvinneen suhteen mitta ei ole se, ettei pari koskaan riitele. Olennaisempaa on, pystyykö kumpikin vaikuttamaan, korjaamaan vahinkoa ja näkemään toisen kokonaisena ihmisenä myös silloin, kun tilanne on kesken.