9 asiaa, joihin hyvä itsetuntemus voi muuttaa suhtautumista

Jotkin tilanteet harmittavat lähes kaikkia: suunnitelma muuttuu, palaute kirpaisee tai oma virhe pitää myöntää. Hyvä itsetuntemus ei estä näitä tunteita, mutta se voi lyhentää matkaa ensireaktiosta rakentavaan toimintaan.

YourTango listaa yhdeksän asiaa, joista aidosti itsetietoiset ihmiset sen mukaan valittavat harvoin. Väite on syytä muotoilla maltillisemmin: itsetuntemus ei tee kenestäkään valittamatonta, eikä hiljaisuus ole automaattisesti kypsyyden merkki.

Itsetuntemuksessa on kyse omien tunteiden, motiivien, vahvuuksien ja rajojen tunnistamisesta. Se voi auttaa arvioimaan, milloin harmitus kannattaa päästää ohi ja milloin se kertoo epäoikeudenmukaisuudesta, johon pitää puuttua.

1. Kaikkea ei voi hallita

Suunnitelmien muuttuminen herättää helposti levottomuutta. Itsetuntemus auttaa huomaamaan hallinnan tarpeen ja suuntaamaan energian siihen, mihin voi vaikuttaa: omaan valmistautumiseen, viestintään ja seuraavaan päätökseen.

Hyväksyminen ei tarkoita passiivisuutta. Jos ongelma on korjattavissa, siihen saa tarttua. Turhaa kuormaa syntyy siitä, että mieli yrittää määrätä myös muiden reaktioita, säätä tai jo tapahtunutta.

2. Erilainen ajattelutapa ei ole henkilökohtainen loukkaus

Toisen työskentelytapa voi tuntua hitaalta, kaoottiselta tai turhan varovaiselta. Itsetuntemus auttaa erottamaan oman mieltymyksen työn todellisista vaatimuksista.

Kaikkea erilaisuutta ei tarvitse ihannoida. Yhteiset määräajat ja laatukriteerit ovat tarpeen, mutta niiden sisällä toinen voi päästä hyvään lopputulokseen eri reittiä.

3. Anteeksipyyntö ei pienennä ihmistä

Oman virheen myöntäminen voi herättää häpeää. Kun ihminen tuntee puolustusreaktionsa, hän pystyy helpommin sanomaan, mitä teki, miten se vaikutti ja miten aikoo toimia seuraavalla kerralla.

Toimiva anteeksipyyntö ei sisällä ehtoa ”jos loukkaannuit”. Se kohdistuu tekoon ja sen vaikutukseen. Samalla anteeksipyytäjällä on oikeus torjua vastuu asioista, joita hän ei tehnyt.

4. Kasvuun kuuluva epämukavuus ei aina ole vaaran merkki

Uuden taidon harjoittelu, vaikea keskustelu tai näkyväksi tuleminen voi tuntua ikävältä. Itsetuntemus auttaa erottamaan tavallisen epävarmuuden tilanteesta, joka todella rikkoo omia rajoja.

Kaikkea epämukavuutta ei pidä vain kestää. Häirintä, turvattomuus ja kohtuuton kuormitus vaativat puuttumista. Kasvu ei edellytä itsensä vahingoittamista.

5. Rehellinen virhe ei tee ihmisestä epäonnistunutta

Hyvin toimiva ihminenkin arvioi väärin, unohtaa tai ymmärtää ohjeen eri tavalla. Itsetuntemus voi estää yhtä virhettä muuttumasta koko minuutta koskevaksi tuomioksi.

Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan pyyhi vaikutusta pois. Virheestä opitaan vasta, kun seuraukset korjataan mahdollisuuksien mukaan ja toimintatapaa muutetaan.

6. Rakentava palaute ei ole sama kuin arvostelu

Palaute voi kirpaista, vaikka se olisi asiallista. Oman reaktion tunnistaminen antaa aikaa kysyä tarkennuksia ennen puolustautumista: mikä konkreettinen asia pitäisi tehdä toisin ja miltä onnistuminen näyttäisi?

Kaikkea palautetta ei tarvitse hyväksyä. Epämääräinen, alentava tai henkilön ominaisuuksiin käyvä puhe voidaan palauttaa tekoihin ja havaintoihin.

7. Teoilla on seurauksia

Kun myöhästyminen, laiminlyönti tai rajanylitys johtaa sovittuun seuraukseen, ensimmäinen tunne voi olla epäoikeudenmukaisuus. Itsetuntemus auttaa tarkistamaan, oliko odotus tiedossa ja olisiko oma valinta voinut olla toinen.

Kaikki seuraukset eivät silti ole kohtuullisia. Vastuun ottaminen ei tarkoita sitä, että vallankäyttö tai suhteeton rangaistus pitäisi hyväksyä.

8. Elämä ei aina ole reilua

Epäoikeudenmukaisuus on todellista, eikä siitä puhuminen osoita heikkoa itsetuntemusta. Kypsä suhtautuminen voi tarkoittaa juuri sitä, että ongelma nimetään ja siihen haetaan muutosta.

Ero on siinä, jääkö ihminen loputtomasti vertaamaan kaikkea muiden saamaan vai pystyykö hän toimimaan omien arvojensa mukaisesti myös epätäydellisissä oloissa.

9. Mielen muuttaminen on sallittua

Uusi tieto voi tehdä vanhasta mielipiteestä kestämättömän. Itsetuntemus vähentää tarvetta puolustaa aiempaa kantaa vain kasvojen säilyttämiseksi.

Jatkuva suunnanvaihto muiden miellyttämiseksi on eri asia. Terve muutos voidaan perustella: mitä uutta opin ja miksi arvioin asian nyt toisin?

Valittaminenkin voi olla hyödyllinen viesti

YourTangon lista korostaa joustavuutta, mutta valittamista ei kannata nähdä pelkkänä luonnevikana. Harmitus kertoo joskus rikkoutuneesta rajasta, epäselvästä sopimuksesta tai tarpeesta, jota ei ole osattu sanoittaa.

Itsetuntemus näkyy vähemmän siinä, valittaako ihminen koskaan, ja enemmän siinä, mitä valituksen jälkeen tapahtuu. Pystyykö hän nimeämään tunteen, arvioimaan oman osuutensa ja esittämään toteuttamiskelpoisen toiveen?

Tavoitteena ei ole tyyni ihminen, jota mikään ei kosketa. Tavoite on ihminen, joka tuntee reaktionsa riittävän hyvin voidakseen valita, milloin päästää irti, milloin pyytää anteeksi ja milloin pitää puolensa.