Näistä neljästä tavasta voi huomata, että sinua pidetään itsestäänselvyytenä

Läheisessä suhteessa syntyy väistämättä odotuksia, mutta huomioiminen ei saisi muuttua yksipuoliseksi palveluksi. Jos toinen olettaa sinun olevan aina käytettävissä ja suuttuu asettamistasi rajoista, arvostus on voinut vaihtua oikeutuksen tunteeksi.

Itsestäänselvyytenä pitäminen ei aina näy avoimena ilkeytenä. Se voi kehittyä vähitellen, kun toisen joustavuuteen, apuun ja läsnäoloon totutaan niin vahvasti, ettei niitä enää huomata.

YourTango käsittelee psykologi Ziad Roumyn esiin nostamaa neljää käyttäytymismallia. Ne voivat esiintyä parisuhteessa, ystävyydessä, perheessä tai työelämän yhteistyösuhteessa.

1. Aikaasi ei kunnioiteta

Jokainen myöhästyy joskus tai joutuu peruuttamaan suunnitelman. Satunnainen virhe eroaa mallista, jossa tapaamiset siirretään viime hetkellä ja toisen oletetaan järjestävän päivänsä aina uudelleen.

Ongelma ei ole vain kellossa vaan viestissä: minun aikatauluni ratkaisee, sinun aikasi joustaa. Erityisen selväksi tämä tulee, jos asiasta on puhuttu mutta käytös jatkuu ilman yritystä korjata sitä.

Rajan voi ilmaista konkreettisesti. Jos peruuttamisesta ei ilmoiteta ajoissa tai sovitusta ajasta myöhästytään toistuvasti, uutta tapaamista ei välttämättä järjestetä heti toisen ehdoilla.

2. Kieltäytymisesi herättää ärtymystä

Toisen reaktio sanaan ei kertoo paljon suhteen tasavertaisuudesta. Pettymys on ymmärrettävää, mutta painostaminen, syyllistäminen tai mykkäkoulu pyrkivät tekemään rajasta mahdollisimman kalliin.

Jos apusi on muuttunut oletukseksi, toinen saattaa havahtua tarpeisiisi vasta, kun et enää suostu kaikkeen. Tällöin avuliaisuutta ei ole nähty vapaaehtoisena tekona vaan pysyvänä velvollisuutena.

Rajan asettajan ei tarvitse todistaa olevansa tarpeeksi kiireinen tai väsynyt. Läheisessäkin suhteessa ihmisellä on oikeus omiin voimavaroihinsa ja prioriteetteihinsa.

3. Arvosi huomataan vasta, kun vetäydyt

Kun jatkuvasti antava ihminen vähentää panostaan, toinen voi muuttua äkisti huolestuneeksi ja tavallista lämpimämmäksi. Huomio ei silti välttämättä kohdistu hänen kokemukseensa vaan menetettyihin hyötyihin.

Eron tunnistaa kysymyksistä ja teoista. Arvostava ihminen haluaa tietää, miksi toinen uupui, ja on valmis muuttamaan suhteen työnjakoa. Hyötyjä kaipaava pyrkii lähinnä palauttamaan aiemman järjestyksen.

YourTangon mukaan vetäytyminen ei automaattisesti tarkoita, että suhteesta pitäisi luopua. Se on kuitenkin selvä syy puhua odotuksista ja vastavuoroisuudesta.

4. Mielipidettäsi ei kysytä sinuun vaikuttavissa päätöksissä

Yksittäisiä arjen ratkaisuja tehdään luonnollisesti ilman yhteistä neuvottelua. Tilanne muuttuu, kun toinen päättää yksin asioista, jotka vaikuttavat myös sinun aikaasi, rahaasi, kotiisi tai tulevaisuuteesi.

Myös hyväntahtoinen oletus voi olla ongelmallinen. Se, että toinen uskoo tietävänsä vastauksesi valmiiksi, sivuuttaa mahdollisuuden tarpeidesi ja mielipiteidesi muuttumiseen.

Tasavertaisessa suhteessa kuuleminen ei tarkoita, että kaikesta oltaisiin samaa mieltä. Se tarkoittaa, että päätöksen vaikutukset molempiin tunnustetaan ennen ratkaisua.

Arvostus näkyy pieninä toistuvina tekoina

Kiitoksen puuttuminen ei yksin todista välinpitämättömyyttä, jos arvostus näkyy muuten. Joku ilmaisee sitä sanoilla, toinen vastavuoroisella avulla tai sillä, että ottaa kumppanin tarpeet huomioon ennakolta.

Ratkaisevaa on kokonaisuus. Jos aikaasi, rajojasi, panostasi ja näkemyksiäsi sivuutetaan jatkuvasti, kyse ei enää ole vain erilaisesta tavasta osoittaa kiitollisuutta.

Keskustelussa kannattaa kuvata konkreettinen teko ja sen vaikutus sen sijaan, että toinen määritellään kiittämättömäksi ihmiseksi. Sen jälkeen huomio siirtyy siihen, kuunteleeko hän palautteen ja muuttuuko toiminta.