Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa. Talouskriisit, työelämän epävarmuus ja jatkuva muutos ovat muokanneet millenniaalien maailmankuvaa.

Mutta Medium-blogissa kirjoittava Peter William Murphy väittää, että osa millenniaalien omaksumista tavoista ärsyttää muita sukupolvia enemmän kuin ehkä tajutaan.

Murphyn mukaan kyse ei ole siitä, etteikö terapia, rajat tai itsereflektointi olisi tärkeitä, vaan siitä, miten niitä käytetään.

1. Täysi välirikko vanhempien kanssa pienistä syistä

On tilanteita, joissa yhteyden katkaiseminen on välttämätöntä ja suojelevaa. Mutta Murphyn mukaan osa välirikoista syntyy nykyään myös pienemmistä loukkauksista, joita paisutellaan peruuttamattomiksi rikkomuksiksi.

Suhteet eivät hänen mukaansa korjaannu vaikenemisella tai "mykistyksellä", jos kyse ei ole vakavasta haitasta.

2. Terapiasanaston käyttäminen aseena

Murphy kritisoi niin sanottua "weaponized therapy speak" -ilmiötä. Hänen mukaansa käsitteet kuten "raja”, "turvattomuus" tai "gaslighting" voivat muuttua argumenttien oikoteiksi.

Hän kärjistää esimerkeillä:

"Se on minun rajani."
"Tunnen oloni turvattomaksi."
"Sinä manipuloit minua."

Murphyn mukaan terapian kieli on tarkoitettu paranemiseen ja yhteyteen, ei keskustelun voittamiseen.

3. Kauniit lupaukset ilman aikomusta toteuttaa niitä

"Kun muutamme yhteen..."
"Kun matkustamme..."
"Kun kiire helpottaa..."

Murphy kutsuu tätä romanttiseksi tulevaisuuden maalaamiseksi ilman konkreettisia tekoja. Hänen mukaansa kyse ei aina ole pahantahtoisuudesta, vaan välttelevästä käyttäytymisestä ja päätöksenteon pelosta.

Ongelma syntyy silloin, kun toista pidetään kiinni toivossa, jota ei ole tarkoitus toteuttaa.

4. Vanhempien syyttämisestä identiteetti

Murphy muistuttaa, että lähes jokainen vanhempi tekee virheitä. Hänen mukaansa osa millenniaaleista on tehnyt lapsuuden haavoista pysyvän selityksen kaikelle nykyiselle käyttäytymiselle.

Hän kirjoittaa provokatiivisesti, että jossain vaiheessa ihmisen on "metabolisoitava" oma kasvatuksensa, käsiteltävä se, eikä käyttää sitä loputtomana syynä pysähtyneisyydelle.

5. Soft-ghosting – katoaminen ilman varsinaista katoamista

Täysi ghostaus on suora ja lopullinen. Soft-ghosting on Murphyn mukaan hienovaraisempi versio: vastataan satunnaisesti, pidetään keskustelun ovi raollaan, mutta ei koskaan oikeasti sitouduta yhteydenpitoon.

Viesti kolmen kuukauden välein ja taas hiljaisuus.

Murphyn mukaan kyse ei ole kiireestä, vaan maineen hallinnasta: halutaan näyttää siltä, että välitetään, ilman että todella ollaan läsnä.

Osa hyvistäkin työkaluista voi muuttua ärsyttäviksi

Murphyn teksti on tahallisen provokatiivinen ja osin humoristinen. Se ei väitä, että kaikki millenniaalien tavat olisivat vääriä, vaan että osa hyvistäkin työkaluista voi muuttua ärsyttäviksi, jos niitä käytetään väärin.

Sukupolvien välinen ärsytys ei ehkä johdu arvoista, vaan siitä, miten niitä sovelletaan arjessa.