Olet tehnyt oikeita ratkaisuja. Selvinnyt vaikeista tilanteista. Saat jopa ulkopuolista vahvistusta siitä, että pärjäät hyvin. Silti jokin sisälläsi kuiskaa, ettei se riitä.
Itseluottamuksen puute ei aina tarkoita osaamisen puutetta. Usein kyse on jostain aivan muusta.
1. Olet tottunut tarkkailemaan itseäsi liikaa
Jos olet oppinut varhain arvioimaan omaa toimintaasi jatkuvasti, alat helposti epäillä itseäsi silloinkin, kun mitään syytä ei ole.
Itsetietoisuus on hyödyllistä, mutta liiallisena se muuttuu sisäiseksi valvontajärjestelmäksi. Et enää luota vaistoon, vaan analysoit jokaisen päätöksen jälkikäteen puhki.
2. Ympäristö on opettanut sinut epäilemään itseäsi
Jos olet kasvanut ympäristössä, jossa virheitä korostettiin enemmän kuin onnistumisia, itseluottamus ei ehdi rakentua luonnollisesti.
Vaikka nykyinen elämäsi antaisi jatkuvasti todisteita pätevyydestäsi, vanha malli elää sitkeästi mukana ja saa sinut kyseenalaistamaan kaiken.
3. Olet älykäs ja tiedostat, mitä et vielä tiedä
Älykkyys ei aina näy itsevarmuutena. Päinvastoin. Mitä enemmän ymmärrät maailmaa, sitä paremmin näet myös omat rajasi.
Tämä voi luoda harhan, että et ole tarpeeksi hyvä, vaikka todellisuudessa olet vain realistinen ja syvällinen ajattelija.
4. Sisäinen kriitikko kuulostaa järkevältä
Kaikki sisäinen puhe ei ole totta, vaikka se kuulostaisi loogiselta. Sisäinen kriitikko käyttää usein samoja sanoja kuin järki, mutta sen tarkoitus ei ole suojella, vaan estää.
Jos epäily tuntuu "fiksulta", se menee helpommin läpi ilman vastakysymyksiä.
5. Et ole oppinut luottamaan onnistumiseen, vain selviytymiseen
Moni on tottunut pärjäämään, ei luottamaan. Kun elämä on pitkään ollut selviytymistä, onnistuminen tuntuu poikkeustilalta.
Tällöin luottamus itseensä ei rakennu saavutuksista, vaan kriiseistä. Ja silloin rauhallinen varmuus tuntuu vieraalta.
Lopuksi
Itseluottamuksen puute ei aina tarkoita, että olet väärässä itsestäsi. Se voi tarkoittaa, että olet kehittynyt pidemmälle kuin sisäinen käsityksesi on ehtinyt mukaan.
Luottamus ei synny vakuuttelusta, vaan toistuvasta kokemuksesta, että voit nojata itseesi myös silloin, kun et ole varma.