Nykykeskustelussa itsevarmuus esitetään usein äänekkyytenä, nopeina vastauksina ja horjumattomana uskona omaan osaamiseen.

Kun ihminen pysähtyy, pohtii tai epäröi, hänet leimataan helposti epävarmaksi.

Todellisuudessa raja epävarmuuden ja itsetietoisuuden välillä on hienovarainen mutta merkittävä.

Moni ihminen luulee olevansa epävarma, vaikka onkin vain tietoinen itsestään, vaikutuksistaan ja rajoistaan.

1. Epävarmuus etsii varmistusta, itsetietoisuus etsii ymmärrystä

Epävarma ihminen hakee jatkuvaa ulkoista hyväksyntää. Hän tarvitsee muiden vakuuttelua voidakseen toimia.

Itsetietoinen ihminen taas pohtii asioita ymmärtääkseen itseään paremmin. Hän ei tarvitse välitöntä hyväksyntää, vaan selkeyttä.

Ero näkyy kysymyksessä: "Olenko tarpeeksi hyvä?" verrattuna kysymykseen "Miksi tämä tuntuu minusta tältä?"

2. Itsetietoinen ihminen tunnistaa keskeneräisyytensä

Epävarmuus sanoo: "En ole tarpeeksi."

Itsetietoisuus sanoo: "Olen keskeneräinen, ja se on totta."

Itsetietoinen ihminen ei koe ristiriitaa siinä, että osaa paljon mutta ei kaikkea. Hän ei rakenna identiteettiään täydellisyyden varaan, vaan oppimisen.

3. Hiljaisuus ei aina tarkoita epävarmuutta

Moni tietoinen ihminen ei reagoi heti. Hän tarkkailee, kuuntelee ja punnitsee.

Ulkopuoliselle tämä voi näyttää epävarmuudelta, vaikka kyse on harkinnasta. Kaikki eivät koe tarvetta täyttää hiljaisuutta tai osoittaa älykkyyttään ääneen.

4. Itsetietoisuus tuo mukanaan epämukavuutta

Kun ihminen tuntee itsensä, hän huomaa myös omat ristiriitansa, varjonsa ja epäonnistumisensa. Tämä ei ole helppoa.

Epävarmuus pyrkii pakenemaan tätä tunnetta. Itsetietoisuus uskaltaa viipyä siinä.

Siksi itsetietoinen ihminen voi vaikuttaa epävarmalta maailmassa, jossa nopeus ja varmuuden esittäminen palkitaan.

5. Epävarmuus lamaannuttaa, itsetietoisuus ohjaa

Epävarmuus estää toimimasta, koska pelko virheistä on liian suuri.

Itsetietoisuus ei poista pelkoa, mutta se ei anna sen hallita päätöksiä. Tietoinen ihminen voi toimia, vaikka ei ole täysin varma.

6. Itsetietoinen ihminen ei tarvitse jatkuvaa näyttämistä

Epävarmuus tarvitsee todisteita omasta arvosta. Se näkyy puolusteluna, korostamisena ja vertailuna.

Itsetietoisuus ei koe tarvetta todistaa kaikkea. Se tietää, että arvo ei synny jatkuvasta suorituksesta.

Lopuksi

Jos pohdit itseäsi, kyseenalaistat motiivejasi ja tunnet välillä epämukavuutta omien ajatustesi äärellä, et välttämättä ole epävarma. Saatat olla vain tietoinen.

Itsetietoisuus ei ole aina miellyttävää, mutta se on vahva perusta kasvulle, rajojen tunnistamiselle ja aidolle itsevarmuudelle.