Poliisin nimissä tehdyt huijaukset ovat lisääntyneet merkittävästi viime viikkoina. Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n mukaan ilmiö näkyy selvästi sen kehittämän Kilpi-sovelluksen tietokannassa, johon kertyy reaaliaikaisesti käyttäjien ilmoituksia huijausyrityksistä.

Huijarit hyödyntävät viranomaisiin kohdistuvaa luottamusta ja pyrkivät luomaan kiireen tuntua, jotta vastaanottaja toimisi harkitsematta.

Viranomaisviestejä muistuttavat huijaukset ovat erityisen uskottavia

Kilpi-sovelluksen raporttien mukaan poliisin nimissä lähetetyt huijausviestit ovat tällä hetkellä yksi yleisimmistä huijausmuodoista. Viesteissä saatetaan vedota esimerkiksi haasteeseen tai rikosepäilyyn ja vaatia vastaanottajaa toimimaan nopeasti.

Tyypillinen esimerkki on viesti, jossa kehotetaan vastaamaan muka liitteenä olevaan viranomaisasiakirjaan määräajassa. Todellinen tarkoitus on saada uhri avaamaan haitallinen linkki, lataamaan liite tai luovuttamaan henkilö- ja pankkitietoja.

Huijausviestien kieli on usein virallista ja asiallista, ja ne on muotoiltu muistuttamaan aitoa viranomaisviestintää. Juuri tämä tekee niistä erityisen vaarallisia.

Luottamus viranomaisiin on huijareille tehokas työkalu

Suomen Telemarkkinointiliiton perustajan Arto Isokosken mukaan Kilpi-sovelluksen tietokanta tarjoaa ajankohtaisen kuvan huijausten kehityksestä.

"Kilpi-sovelluksen tietokanta antaa meille reaaliaikaisen kuvan siitä, millaiset huijaukset ja häiritsevät yhteydenotot ovat juuri nyt liikkeellä. Poliisin nimissä tehdyt huijaukset ovat erityisesti nousseet viime viikkojen ilmoituksissa esille, ja se kertoo siitä, että huijarit hyödyntävät yhä rohkeammin viranomaisiin kohdistuvaa luottamusta", sanoo Arto Isokoski.

Kun viesti näyttää uskottavalta ja kiireelliseltä, moni toimii ennen kuin ehtii epäillä sen aitoutta.

Pankkien ja tunnettujen yritysten nimiä käytetään laajasti

Poliisihuijausten lisäksi Kilpi-sovelluksen tietokannassa korostuvat pankkien ja tunnettujen yritysten nimissä tehdyt huijaukset. Viime aikoina erityisesti Nordean, Aktian ja S-Pankin nimissä lähetettyjä viestejä on raportoitu runsaasti.

Tyypillinen pankkiviesti ilmoittaa tietoturvapäivityksestä tai uudesta viestistä verkkopankissa ja ohjaa linkin kautta sivustolle, joka todellisuudessa on tietojenkalastelusivu.

Myös McAfeen ja Elisan nimissä tehtyjä huijauksia on raportoitu paljon. Näissä viesteissä saatetaan ilmoittaa virustorjunnan päättymisestä, liittymän sulkemisesta tai laskuongelmista. Yhteistä kaikille huijauksille on kiireen luominen ja kehotus toimia välittömästi.

Ulkomaiset huijauspuhelut jatkuva ongelma

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut ovat edelleen yleinen ilmiö. Kilpi-sovelluksen tietokannan mukaan puheluita tulee toistuvasti samoista maista, kuten Saksasta, Puolasta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Iso-Britanniasta.

Viime aikoina raporteissa on näkynyt myös uusia lähtömaita, kuten Argentiina, Italia, Ranska, Liettua, Ukraina ja Bulgaria. Tämä viittaa siihen, että huijausverkostot muuttavat ja laajentavat toimintaansa jatkuvasti.

Häiritsevät yhteydenotot koskettavat monia

Huijausten lisäksi Kilpi-sovellukseen raportoidaan runsaasti muita häiritseviä yhteydenottoja. Näihin kuuluvat kotimainen puhelinmyynti, online-kasinoihin liittyvät viestit, aikuisviihdesisällöt sekä erilaiset lainatarjoukset, joita lähetetään ilman vastaanottajan suostumusta.

Suomen Telemarkkinointiliitto ylläpitää maksutonta Telemarkkinointikiellon hakupalvelua, jonka avulla voi tarkistaa epäilyttävät puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Kilpi-sovellus puolestaan estää huijauspuhelut ja -viestit jo ennen kuin ne tavoittavat käyttäjän.

Lopuksi

Poliisin ja tunnettujen toimijoiden nimissä tehdyt huijaukset osoittavat, kuinka taitavasti huijarit osaavat hyödyntää luottamusta ja kiireen tunnetta.

Paras suoja on kriittisyys: viranomaiset ja pankit eivät koskaan pyydä arkaluonteisia tietoja viestien tai linkkien kautta.

Epäilyttävissä tilanteissa on aina parempi pysähtyä ja tarkistaa asia kuin toimia kiireessä.