Kathleen Murphy kirjoittaa Mediumissa, että hänen parhaat keskustelunsa syntyvät ystävän kanssa, joka ei kerro huikeita vitsejä tai hallitse puhetekniikoita, mutta jonka seurassa hän tuntee itsensä aina iloisemmaksi ja tyynemmäksi.
Tämä muistuttaa siitä, että hyvä keskustelu voi olla kuin valoisa tauko arjen keskellä: yhteyttä, syvyyttä, lämpöä.
Kaikki keskustelut eivät kuitenkaan suju. Toisinaan jäät kiinni työpalaveriin, joka ajautuu juoruiluksi, tai juhliin, joissa yksi puhuja valtaa koko tilan.
Käytöstutkija Allison Wood Brooksin mukaan ratkaisuna ei ole pako, vaan taito kehittää omaa keskustelutyyliään. Brooks esitteleekin tutkimuksiin perustuvan TALK-mallin: Topics, Ask, Levity, Kindness.
Murphy käy läpi nämä neljä tapaa, joilla ihmiset tekevät keskusteluista poikkeuksellisen hyviä.
1. Aiheiden valitseminen: hyvät keskustelijat tulevat valmistautuneina
Keskustelua ei ole ilman aihetta, mutta harva meistä todella miettii sitä etukäteen. Brooksin tutkimuksen mukaan vain 18 % ihmisistä edes harkitsee aiheita ennen sosiaalista kohtaamista ja moni pelkää, että valmistautuminen tuntuu teennäiseltä.
Valmistautuminen ei kuitenkaan tarkoita käsikirjoitusta, vaan muutaman idean miettimistä hetkiä varten, jolloin keskustelu muuten kuivahtaisi. Tutkimusten mukaan jo 30 sekunnin aihepohdinta tekee keskusteluista sujuvampia ja miellyttävämpiä.
Brooks suosittelee kysymyksiä kuten "Mikä on ilahduttanut sinua viime aikoina?" tai "Mitä voimme juhlia sinun kohdallasi?" – aiheita, jotka ovat arjen small talkia korkeammalla tasolla.
Yllättävä tutkimus paljasti, että nautinnollisimmat keskustelut eivät olleet niitä, joissa aivojen toiminta synkronoitui täydellisesti. Sen sijaan ihmisten mieltymys kasvoi, kun heidän hermostollinen toimintansa eriytyi. Se on merkki siitä, että he tutkivat uusia polkuja ja näkökulmia yhdessä.
2. Kysyminen: hyvät keskustelijat esittävät oikeita kysymyksiä
Ilman kysymyksiä keskustelu voi ajautua kahdeksi erilliseksi monologiksi. Brooksin vuonna 2017 tekemä tutkimus osoitti, että ihmiset, jotka kysyvät enemmän kysymyksiä, tulevat pidetyiksi, myös treffimaailmassa. Nopeissa speed dating -keskusteluissa juuri seuraavia kysymyksiä esittävät saivat useammin toisen tapaamisen.
Huonoimpia keskusteluja Brooks kutsuu ZQ:iksi: Zero Questions. Niissä toinen puhuu tauotta, eikä ihminen rinnalla pääse vuorovaikutukseen.
Toinen kompastuskivi on boomerasking: kysymys, jonka todellinen tarkoitus on palauttaa huomio itseensä. "Mitä teit viikonloppuna?" ja ennen kuin ehdit vastata, toinen aloittaa kertomuksen omasta laskuvarjohypystään.
Hyvät keskustelijat välttävät sekä ZQ:t että boomeraskingin ja rakentavat vuorovaikutusta kuuntelemalla ja jatkamalla toisen ajatuksia.
3. Keveys: keskustelun ilmapiiri ratkaisee
Huumori ei tarkoita stand up -tasoisia punchlineja. Parhaimmillaan se on kevyttä, ystävällistä leikillisyyttä, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi. Tutkimusten mukaan kevyt huumori lisää luovuutta, vähentää stressiä ja jopa parantaa rytmi- ja lauluherkkyyttä.
Brooks huomauttaa, että hänen opiskelijoillaan oli yksi näkyvä yhteinen tapa: call-backs. Ne ovat aiemmin jaettuja vitsejä tai muistoja, joihin palataan yhdessä - kuin yhteinen aikakapseli, joka sytyttää lämpimän tunnereaktion, vaikka alkuperäinen tapahtuma ei olisi ollut kovin merkittävä.
4. Ystävällisyys: anna toiselle sitä, mitä hän tarvitsee
Hyvän keskustelijan tärkein ominaisuus on ystävällisyys. Brooksin mukaan se tarkoittaa, että tunnistat, mitä toinen ihminen kaipaa juuri nyt: tukea, iloa, kuuntelua, uusia ideoita tai vain hetken hengähdyksen.
Aktiivinen kuunteleminen on tämän ytimessä. Tutkimusten mukaan ihmiset kuuntelevat tarkkaavaisesti vain 76 % ajasta - neljännes keskustelusta katoaa harhailuun.
Stanfordin tutkijat selvittivät, millaiset ilmaisut synnyttävät kunnioitusta myös stressaavissa tilanteissa. Poliisikameravideot paljastivat, että ystävällisimmät ja parhaiten toimivat ilmaisut olivat yksinkertaisia: nimellä puhuminen, lämmin äänensävy, kiitoksien esittäminen ja anteeksipyyntö, jos sellaiselle oli tarvetta.
Nämä strategiat toimivat kaikissa tilanteissa, myös arkisissa keskusteluissa, joissa panokset eivät ole yhtä korkeat.
Lopuksi
Murphy palaa ystäväänsä, joka tekee jokaisesta tapaamisesta hieman paremman. Hän ei ehkä tunne teorioita, mutta toteuttaa ne intuitiivisesti: hyvät aiheet, aidot kysymykset, kevyt lämpö ja vilpitön ystävällisyys.
Kun näitä neljää taitoa kehittää, keskustelut muuttuvat kevyemmiksi, merkityksellisemmiksi ja aidommiksi ja toiset ihmiset haluavat viettää kanssasi enemmän aikaa.