Psykologi ja kirjailija Alicia H. Clark muistuttaa, että todellinen hallinnan tunne ei synny täydellisestä suunnitelmasta tai täydellisistä päivistä.

Se syntyy pienistä, toistuvista tavoista, joilla pidämme itsestämme huolta — henkisesti ja fyysisesti — silloinkin, kun elämä tuntuu kaaokselta. Nämä tavat ovat kuin ankkureita, jotka pitävät ihmisen pystyssä myrskyn keskellä.

1. He sanovat itselleen: "Minä pystyn tähän"

Kun elämä tuntuu kaatuvan päälle, he muistuttavat itseään:

"Minä pystyn tähän."

Tämä yksinkertainen lause toimii kuin sisäinen ankkuri. Se ei tarkoita, että kaikki olisi helppoa, vaan että he tunnustavat oman voimansa selvitä vaikeuksienkin keskellä.

Clarkin mukaan ahdistus on usein merkki kasvusta – ei heikkoudesta. Kun tunnistaa selviytyvänsä, vaikka se ei tapahtuisi kauniisti, poistaa toissijaisen pelon siitä, ettei muka pysty.

2. He varovat, mihin kohdistavat odotuksensa

He tietävät, että kaikki ei ole heidän hallinnassaan — ja juuri siksi he kohdistavat energiansa siihen, mikä on.

He eivät ripusta toivoaan epävarmoihin asioihin, vaan keskittyvät realistisiin tavoitteisiin ja asioihin, joihin voivat oikeasti vaikuttaa.

Tutkimusten mukaan ihmiset, joilla on vahva usko omiin kykyihinsä, ovat sitkeämpiä vastoinkäymisten edessä.

Tällaiset ihmiset rakentavat voimansa siitä, mitä he voivat itse tehdä – eivät siitä, mitä muut lupaavat.

3. He sallivat itsensä pettyä

He eivät pelkää pettymyksiä, koska tietävät, että pettymys on osa välittämistä.

Kun joku asia ei mene suunnitelmien mukaan, he eivät jää siihen kiinni, vaan antavat itselleen luvan tuntea hetken – ja jatkavat eteenpäin.

Pettymyksen tunnistaminen estää sitä muuttumasta katkeruudeksi.

Kuten Clark muistuttaa, liikkeessä pysyminen on tärkeintä: elämä on matka, jossa ei saa juuttua yhteen pysäkkiin.

4. He pitävät kiinni päivittäisestä itsehoidosta

Tasapaino ei pysy yllä itsestään.

Nämä ihmiset tietävät, että pienet rutiinit ovat suurin voimavara.

He tarkistavat: nukunko tarpeeksi, syönkö kunnolla, liikunko edes vähän?

He eivät vaadi täydellisyyttä, vaan helliä korjauksia suuntaan, joka palauttaa heidät omaan keskukseen.

Tutkimusten mukaan itsehoito vahvistaa itsehillintää ja vähentää stressin vaikutusta mieleen.

Todellinen itsehoito ei ole hemmottelua, vaan ystävällisyyttä itseä kohtaan.

5. He tunnistavat, milloin venyvät liikaa – ja vetävät rajan

He ymmärtävät, että venyminen voi kasvattaa, mutta ylivenyminen kuluttaa.

Kun he huomaavat olevansa uupumuksen rajalla, he osaavat sanoa "ei" – muille, mutta ennen kaikkea itselleen.

Liiallinen joustavuus on Clarkin mukaan petollista: se voi näyttää vahvuudelta, mutta vie pohjan kestävältä tasapainolta.

Siksi nämä ihmiset osaavat ottaa tilaa ja aikaa ilman syyllisyyttä.

Lopuksi

Elämä ei koskaan pysy täysin hallinnassa – mutta itseensä palaaminen on aina mahdollista.

Ne, jotka säilyttävät voimansa, eivät elä täydellisesti vaan tietoisesti: he liikkuvat eteenpäin, kaatuvat välillä, mutta nousevat aina takaisin tasapainoon.

Einstein sanoi: "Elämä on kuin polkupyörä. Tasapainon säilyttämiseksi täytyy jatkaa liikkumista."

Ja juuri siinä on hallinnan taide – liikkeessä pysymisessä, vaikka tuuli vaihtaisi suuntaa.