Suoratoistopalvelu Netflix on tunnettu siitä, että se mukauttaa sisältötarjontaansa käyttäjiensä katselutottumusten perusteella. Viimeisin paljastus suoratoistojätistä kertoo, että heidän järjestelmässään on tuhansia niin kutsuttuja "mikrogenrejä", jotka auttavat löytämään juuri oikeanlaista katsottavaa.

Vaikka monet tuntevat jo tavat, joilla genrekoodeilla voi suodattaa sisältöä, nämä mikrogenret tarjoavat entistä tarkemman tavan löytää juuri se elokuva tai sarja, joka sopii tiettyyn mielentilaan tai tarpeeseen.

Mitä mikrogenret ovat?

Netflixin järjestelmässä on peräti 36 000 mikrogenreä, jotka pohjautuvat käyttäjien katseluhistoriaan ja mieltymyksiin. Näiden avulla suoratoistopalvelu voi suositella sisältöä entistä tarkemmin. Esimerkiksi genren "casual viewing" avulla löytyy ohjelmia, jotka on suunniteltu taustakatseluun – kuten sitcomit, tositelevisio-ohjelmat ja luontodokumentit.

Esimerkki: Kuvittele siivoavasi kotia samalla, kun taustalla pyörii ohjelma, jota ei tarvitse seurata herpaantumatta. Tällaiset ohjelmat kuuluvat juuri tähän mikrogenreen.

Sisällön luomisen muuttuvat standardit

Mikrogenret eivät ole ainoa muutos, jonka Netflix on tuonut alalle. N+1-lehti paljasti, että suoratoistopalvelu on ohjeistanut käsikirjoittajia tekemään tarinoista yksinkertaisempia. Esimerkiksi hahmojen tulisi selittää toimintaansa ääneen, jotta katsojat, jotka seuraavat ohjelmaa vain puoliksi, pysyvät kärryillä.

Vaikutukset: Tämä saattaa viedä pois perinteisen elokuvakerronnan hienovaraisuuden ja syvyyden, muuttaen taiteellisen ilmaisun "sisällöksi," joka on suunnattu täyttämään katsojan taustatarpeet.

Onko tämä askel taaksepäin?

Monet kriitikot ovat huolissaan siitä, että elokuvataiteen hienostuneisuus uhkaa hukkua "aivottoman sisällön" aallokkoon. Esimerkiksi Jennifer Lopezin tähdittämää sci-fi-elokuvaa Atlas vuodelta 2024 kuvailtiin Ladbiblen mukaan elokuvana, joka sopii parhaiten pyykinpesun taustalle.

Termi: "Tide Pod cinema" viittaa sisältöön, joka on suunniteltu kulutettavaksi ilman täyttä huomiota – enemmän ajanvietteenä kuin taiteellisena kokemuksena.

Mitä tämä kertoo mediankulutuksen tulevaisuudesta?

Nykyajan katsojat ovat yhä useammin moniajoon tottuneita: puhelin toisessa kädessä ja suoratoisto-ohjelma toisessa. Tämä ei pelkästään muuta sisältöä, jota katsomme, vaan myös tapaa, jolla se tuotetaan ja kulutetaan.

Netflixin mikrogenret ovat innovatiivinen tapa personoida katselukokemusta, mutta osaltaan ne myös heijastavat mediakulttuurin muutosta kohti yksinkertaistettua ja usein pinnallista sisältöä. Vaikka nämä genret voivat tarjota mukavuutta ja osuvuutta, osa niistä voi myös kaventaa kokemusta elokuvien ja sarjojen taiteellisesta ulottuvuudesta.