Vaikka usein yhdistämme naurun hupiin, todellisuudessa monet naurun hetkistämme eivät liity lainkaan huumoriin.

Naurulla on syvempiä, inhimillisempiä juuria, jotka ulottuvat kauas menneisyyteen ja jopa muihin eläinlajeihin.

Yhteisöllinen yhteys

Naurun keskeinen tehtävä on toimia sosiaalisena liimana yhdistäen meidät toisiimme.

Tutkimusten mukaan olemme huomattavasti todennäköisempiä nauramaan seurassa kuin yksin.

Nauru vahvistaa sosiaalisia siteitämme ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Eläimetkin nauravat

Eläinkunnassa nauru ei ole yksinomaan ihmisten ominaisuus.

Rotat, esimerkiksi, päästävät erityisen äänen, kun ne leikkivät tai niitä kutitetaan, ja tämä on yhdistetty eläinten "nauruun".

Apinat, kuten orangutangit, myös nauravat, mikä osoittaa, että naurulla on syvät juuret evoluutiossamme.

Naurun monimutkainen rooli yhteiskunnassa

Ihmiset ovat oivaltaneet naurun monimutkaiset merkitykset ja käyttävät sitä yhteyden luomiseen, yhteisön ylläpitämiseen ja jopa erottamaan toiset ryhmästä.

Naurulla on valtaa, ja se voi olla sekä yhdistävä että erottava voima.

Mikä aiheuttaa naurua?

Vaikka voimme yhdistää naurun reaktioon huumorille, se on itse asiassa yksinkertainen vokaali-ilmaus, joka on lähellä muita nisäkkäiden tuottamia ääniä.

Se on primitiivinen ja perustavanlaatuinen tapa kommunikoida, ja se on yhtä luonnollinen reaktio kuin huuto tai nyyhkytys.

Nauru on monimutkainen ja moniulotteinen osa inhimillistä kokemusta. Se ei ole vain tapa reagoida huumoriin, vaan se on olennainen osa sitä, mitä tarkoittaa olla ihminen, ja se yhdistää meidät syvällisesti toisiimme ja muihin eläimiin.