Kuulotekniikka on ensimmäisenä Suomessa kehittänyt Kuulotesti-sovelluksen, jolla kuulotestin voi tehdä kotona älypuhelimella ja kuulokkeilla. Testi paljastaa, onko huoli kuulon heikentymisestä turha vai aiheellinen.
– Verkosta löytyy kuulon pikatestejä, joissa testataan sanojen erottamista melun seasta. Kuulotesti-appi on ensimmäinen suomenkielinen sovellus, joka perustuu eri taajuuksilla soitettuihin pure tone -ääniin. Tekniikka on samankaltainen kuin virallisessa kuulontutkimuksessa. Tuloksesta saa halutessaan kuulokäyrän, joka auttaa hoitotarpeen arvioinnissa, kertoo Kuulotekniikan toimitusjohtaja Juha Hakala.
Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Google Play- tai App Store -sovelluskaupoista. Testi antaa sanallisen arvion käyttäjän sen hetkisestä kuulosta. Sen lisäksi voi halutessaan ladata kuulokäyrän yhden euron hintaan. Sovelluksen on rakentanut helsinkiläinen SuperApp Oy.
Katoavat kirjaimet tuovat aukkoja puheeseen
Kun kuulo heikkenee, ensimmäisenä katoavat korkeat taajuudet ja pehmeät äänet. Lievässä kuulonalenemassa voi olla vaikeuksia erottaa esimerkiksi lintujen laulua tai lehtien suhinaa. Puheesta katoavat ensimmäisenä pehmeät konsonantit, kuten s, k, p ja h.
– Ihmisen aivot osaavat täydentää näppärästi puheen aukkokohtia. Ymmärtämisessä tulee hankaluuksia yleensä jo silloin, kun kuulonalenema on kehittynyt keskivaikealle tasolle. Silloin osa puheen äänistä, kuten konsonanteista, jää kuulematta. Siksi moni varmistelee jatkuvasti, mitä toinen sanoi. Ongelma korostuu varsinkin meluisissa tilanteissa, Hakala kuvailee.
Kuulonalenema on alihoidettu vaiva. Jopa 90 prosenttia lievästä ja keskivaikeasta kuulonalenemasta kärsivistä sinnittelee ilman kuulokojeita. Se pahentaa ongelmaa. Kuulokojeet aktivoivat kuulohermoa, mikä auttaa hidastamaan kuulon heikkenemistä. Siksi hoito kannattaisi aloittaa ajoissa.
Kotitestillä selvyyttä ja mielenrauhaa
Kuulotekniikan kuulotestiin tarvitaan älypuhelin, kuulokkeet ja hiljainen tila, jossa ei ole taustamelua. Sovellus soittaa eri taajuuksilla ja voimakkuuksilla pure tone -ääniä. Testimekaniikka on samankaltainen kuin kuulonhuollon ammattilaisten käyttämissä tutkimuksissa. Vasemman ja oikean korvan kuulo testataan erikseen. Monilla kuulo on tarkempi vasemmassa korvassa.
– Ihmiset kuulevat matalat taajuudet pisimpään. Korkeiden ja keskitaajuuksien kuuleminen heikkenee ensin. Silloin äänet pitää kuulla kovempaa, jotta niistä saa selvää. Kuulotestissä mitataan, kuinka paljon desibelejä kuulemiseen tarvitaan tietyillä määrätaajuuksilla. Näin saadaan selville ihmisen kuulokynnys, Hakala toteaa.
Normaalikuuloinen erottaa myös äänet, joiden vahvuus on 10–20 desibeliä. WHO:n kriteerien mukaan kuulonalenema on lievä, jos kuulokynnystaso on 20–40 dB, keskivaikea jos 40–60 dB ja vaikea jos 60–80 dB. Vertailun vuoksi: kuiskauksen voimakkuus on 40 dB ja normaalin puheen 60 dB.
Hoitoa saa myös etänä
Kuulotesti-sovellus kertoo, onko tarvetta hakeutua tarkempaan kuulontutkimukseen. Sovelluksesta kuulokäyrän voi lähettää Kuulotekniikalle, jossa neuvotaan, onko jatkohoito tarpeen. Viralliseen kuulontutkimukseen voi tulla maksutta paikan päälle liikkeeseen varaamalla ajan.
– Kuulokojeiden hankkiminen ja säätäminen onnistuu myös etänä. Olemme avanneet Suomen ensimmäisen kuulokojeiden verkkokaupan, johon kuuluu etäsovituspalvelu. Etäsäädöissä käytetään lähtökohtana joko asiakkaan omaa kuulokäyrää tai Kuulotekniikan tilastodataa, Hakala mainitsee.
Kuulotekniikalla on omaan, laajaan asiakasdataan perustuva tilasto, josta selviävät suomalaisten kuulokynnysten keskiarvot eri taajuuksien äänille. Data on jaoteltu ikäryhmien ja sukupuolen mukaan. Miehille ikäkuuloon liittyvä kuulonalenema kehittyy yleensä nopeammin. Syyksi on esitetty estrogeenin kuuloa suojaava vaikutusta naisilla. Erot kuulossa näkyvät selvästi jo 55–65-vuotiaiden ikäryhmässä.