Boris Belchev
06:10 - 14.05.2021 / viihde / Findance
Uusi DNA-menetelmä voi paljastaa, pesiikö äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi Suomessa

Oulun yliopiston tutkijat, Metsähallitus ja WWF selvittävät ympäristöstä otettavien DNA-näytteiden avulla, pesiikö äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi Suomessa. Lajin viimeisin varmistettu pesintä todettiin Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Pohjolan kiljuhanhikanta on kasvussa, joten lajin pesintä Suomessa on aiempaa todennäköisempää.

Kiljuhanhi on Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen ainoat tunnettu pesimäalueet Pohjoismaissa ovat tällä hetkellä Norjassa. Suomessa kiljuhanhia on kuitenkin säännöllisesti levähtänyt keväisillä muuttomatkoillaan. Parhaillaan Siikajoella on ainakin 85 kiljuhanhea tankkaamassa ennen kevätmuuton viimeistä pitkää etappia Pohjois-Norjaan.

”Vaikka koko Pohjolan kanta käsittää vain noin sata yksilöä, ollaan menossa parempaan suuntaan. Kannan aallonpohjassa 2000-luvun alkuvuosina Suomessa havaittiin useana keväänä alle kymmenen yksilöä. Pitkään jatkuneen kansainvälisen suojeluyhteistyön tulokset alkavat näkyä, mutta edelleen laji on erittäin suuressa vaarassa kadota Pohjolasta”, WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.

Viime lokakuussa käynnistyneen kansainvälisen kiljuhanhi LIFE -hankkeen tavoite on turvata jo sukupuuton partaalla käyneen Pohjolan kiljuhanhikannan orastava kasvu. Hankkeessa toteutetaan Suomessa ennen näkemätön kiljuhanhen pesimäalueiden kartoitus ympäristöstä otettavien DNA-näytteiden avulla.

”Menetelmän avulla etsimme vesistöistä kiljuhanhen DNA:ta. DNA:n avulla voidaan siis tunnistaa lajeja, vaikkei niistä olisi näköhavaintoa. Tästä on suuri hyöty, varsinkin kun tunnistetaan kiljuhanhen tyyppisiä arkoja ja harvinaisia lajeja”, Oulun yliopiston tutkija Johanna Honka sanoo.

Kiljuhanhelle on Tunturi-Lapissa niin paljon sopivaa elinympäristöä, että kaikkia alueita ei ole mahdollista inventoida perinteisillä menetelmillä eli maastokartoituksilla.


“Kiljuhanhi on yksi Metsähallituksen erityisvastuulajeista, ja meille sopii luontevasti hankkeessa vesinäytteiden keruu ympäristö-DNA:n analysointia varten. Näytteidenotto kohdistetaan alueille, joissa kiljuhanhi on viimeksi Suomessa pesinyt sekä kiljuhanhelle sopiviin biotooppeihin”, sanoo erikoissuunnittelija Stefan Siivonen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Pohjoismaiden kiljuhanhet talvehtivat Kreikassa. Niiden suurimmat uhat ovat metsästys, häirintä ja elinympäristöjen hävittäminen niiden muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla.

Viisi vuotta kestävä EU LIFE Luonto -rahaston tukeman hanke toteuttaa suojelutoimia Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Virossa ja Suomessa. Hanketta vetää Liettuan BirdLife (LOD). Suomesta mukana ovat Metsähallituksen Luontopalvelut, Oulun yliopisto sekä WWF.