Kun anteeksipyyntöä ei tule koskaan: 9 tapaa paeta vastuuta

Kun vastuunotto tuntuu liian uhkaavalta, ihminen voi turvautua syyttelyyn, selittelyyn, uhriutumiseen tai jopa valehteluun.

Vastuun ottaminen ei ole aina helppoa. Virheen myöntäminen voi tuntua nololta, pelottavalta tai jopa uhkaavalta, varsinkin jos ihmisen itsetunto on hauras. Se ei kuitenkaan poista vastuuta omista teoista.

Your Tango käsittelee tapoja, joilla tunnekypsymättömät ihmiset väistelevät aitoa vastuunkantoa. Hänen mukaansa ongelma ei ole se, että ihminen tekee virheitä, vaan se, jos hän jatkuvasti välttelee niiden vaikutuksia muiden hyvinvoinnin kustannuksella.

1. He syyttävät muita

Yksi tavallisimmista keinoista väistää vastuuta on siirtää syy toiseen ihmiseen, olosuhteisiin tai koko maailmaan.

Tunnekypsä ihminen pystyy pysähtymään ja pohtimaan, mikä osa tilanteesta oli hänen omassa hallinnassaan. Tunnekypsymätön ihminen taas kokee tällaisen itsetutkiskelun liian epämukavaksi. Silloin on helpompaa ajatella, että kaikki johtui jonkun muun toiminnasta.

Tämä estää kasvua, sillä oman osuuden tunnistaminen on usein ensimmäinen askel muutokseen.

2. He keksivät loputtomasti tekosyitä

Jos vastuuta ei voi kokonaan kiistää, seuraava keino on selittely.

Tunnekypsymätön ihminen voi perustella tekoaan niin pitkälle, että toisen kokema loukkaantuminen jää kokonaan sivuun. Hän ei välttämättä sano suoraan, ettei välitä, mutta käytännössä hänen oma mukavuutensa menee toisen tunteiden edelle.

Tekosyyt voivat kuulostaa aluksi järkeviltä, mutta niiden tarkoitus on usein suojata ihmisen omaa minäkuvaa.

3. He hakevat sääliä

Vastuun väistely voi muuttua myös uhriutumiseksi.

Tällöin ihminen ei keskity siihen, mitä hän teki tai miten hän voisi korjata tilanteen. Sen sijaan hän alkaa korostaa omaa kärsimystään, vaikeaa elämäntilannettaan tai sitä, miten muut ovat kohdelleet häntä väärin.

Tietenkin ihmisellä voi olla todellisia kipukohtia ja vaikeita kokemuksia. Silti ne eivät automaattisesti oikeuta satuttamaan muita tai pakenemaan vastuuta.

4. He hyökkäävät alentuvalla kielellä

Kun ihminen kokee tulleensa paljastetuksi, hän voi vastata hyökkäämällä.

Alentuvat kommentit, piikittely ja passiivis-aggressiiviset lauseet voivat toimia keinona kääntää keskustelu pois itse asiasta. Sen sijaan, että puhuttaisiin virheestä, toinen joutuukin puolustamaan itseään.

Tämä voi saada muut varomaan aiheen nostamista jatkossa. Juuri siinä piilee taktiikan voima: vastuuta ei tarvitse ottaa, jos kukaan ei enää uskalla pyytää sitä.

5. He vetoavat muka korkeisiin periaatteisiin

Tunnekypsymätön ihminen voi puhua paljon siitä, millainen hän "oikeasti" on.

Hän saattaa korostaa olevansa rehellinen, hyväntahtoinen, luotettava tai väärinymmärretty. Ongelma syntyy silloin, jos sanat ja teot eivät kohtaa.

Pelkkä väite omasta moraalista ei vielä tee ihmisestä vastuullista. Luottamus rakentuu ennen kaikkea käytöksestä, ei siitä, miten vakuuttavasti ihminen kuvailee itseään.

6. He saavat muut epäilemään itseään

Vastuun välttely voi mennä myös manipuloinnin puolelle.

Jos ihminen ei halua kohdata omaa toimintaansa, hän voi alkaa väittää, ettei mitään tapahtunut, että toinen ymmärsi väärin tai että reaktio on täysin kohtuuton. Lopulta huomio siirtyy pois alkuperäisestä teosta ja siihen, onko loukkaantunut ihminen muka liian herkkä.

Tällainen käytös voi hämärtää toisen todellisuudentajua ja tehdä vastuunkannosta lähes mahdotonta.

7. He suuttuvat ja puolustautuvat

Joillekin ihmisille pienikin palaute tuntuu hyökkäykseltä.

Silloin reaktio voi olla suhteettoman vihainen. Ihminen ei pysty kuuntelemaan, mitä toinen yrittää sanoa, koska hän kokee koko minuutensa olevan uhattuna.

Tällaisessa ilmapiirissä muut alkavat helposti kulkea varpaillaan. He eivät enää pyydä anteeksipyyntöä tai muutosta, koska eivät halua uutta riitaa.

8. He sulkevat muut ulkopuolelle

Vastuun voi väistää myös katoamalla.

Tämä voi tarkoittaa viesteihin vastaamatta jättämistä, keskustelun välttelyä, huoneesta poistumista tai niin sanottua mykkäkoulua. Ihminen ei välttämättä huuda tai väittele, mutta hän estää keskustelun etenemisen.

Lopulta toinen saattaa väsyä vaatimaan selitystä tai anteeksipyyntöä. Silloin vastuuta ei ole otettu, vaan tilanne on vain jätetty roikkumaan.

9. He valehtelevat hallitakseen tarinaa

Joillekin vastuun välttäminen tarkoittaa tarinan muokkaamista.

Ihminen voi valehdella siitä, mitä tapahtui, miksi hän toimi tietyllä tavalla tai mitä muut ihmiset muka sanoivat. Tavoitteena on säilyttää oma maine ja hallita sitä, miten muut näkevät hänet.

Tällainen käytös voi hetkellisesti suojata minäkuvaa, mutta pitkällä aikavälillä se syö luottamusta ja etäännyttää ihmisen aidoista ihmissuhteista.

Vastuunotto on merkki kypsyydestä

Tunnekypsä ihminen ei ole virheetön. Hänkin voi loukata, epäonnistua, puolustautua tai reagoida huonosti.

Ero näkyy siinä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Pystyykö ihminen pysähtymään, kuuntelemaan, myöntämään oman osuutensa ja korjaamaan toimintaansa?

Aito vastuunotto ei ole itsensä ruoskimista. Se on kykyä sanoa: tässä kohtaa toimin väärin, ja haluan tehdä jatkossa paremmin.