Yksinäisyydestä on puhuttu viime vuosina jopa epidemiana. Silti on olemassa ihmisiä, jotka rakastavat omaa rauhaansa ja voivat silti henkisesti hyvin. He eivät eristäydy, vaan latautuvat yksinolosta.

Parisuhdevalmentaja ja kirjailija Jordan Gray kirjoittaa blogissaan, että yksin viihtyminen ei tarkoita vetäytymistä maailmasta. Se tarkoittaa kykyä olla yhteydessä itseensä ja muihin terveellä tavalla.

Tässä viisi piirrettä, jotka erottavat heidät muista.

1. He osaavat olla itsensä kanssa

Gray ei tarkoita monimutkaista meditaatiota. Hän tarkoittaa kahta minuuttia hiljaisuutta, jossa ihminen tarkkailee omia ajatuksiaan.

Tietoinen läsnäolo lisää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään omia tunteita paremmin. Jos ihminen on irti omista tarpeistaan, mikään määrä seuraa ei täytä tyhjyyttä. Yhteys muihin alkaa yhteydestä itseen.

2. He antavat sitä, mitä toivovat saavansa

Jos kaipaat syvempää kuuntelua, kuuntele muita. Jos toivot tukea, tarjoa sitä.

Gray muistuttaa, että moni yksinäinen ihminen odottaa muiden ottavan ensimmäisen askeleen. Mutta usein juuri aloitteellisuus muuttaa tilanteen. Ego vastustaa tätä ajatusta - "minä haluan saada" - mutta todellinen muutos syntyy antamisesta.

3. He pitävät ystävyyssuhteet elossa

Yhteyden kaipuu ei ole yksilön ongelma, vaan laajempi ilmiö. Silti harva haluaa olla se, joka ehdottaa tapaamista.

Tutkimusten mukaan aloitteellisuus ystävyyssuhteissa lisää sekä uusien suhteiden syntymistä että vanhojen vahvistumista. Yksinolosta nauttiva ihminen ei odota kutsua, hän luo tilaisuuksia.

4. He antavat takaisin yhteisölleen

Vapaaehtoistyötä suositellaan usein myös masennuksen hoidossa. Syynä on se, että huomion siirtäminen omista ajatuksista toisten auttamiseen vähentää märehtimistä.

Kun ihminen käyttää omia vahvuuksiaan muiden hyväksi, kokemus merkityksellisyydestä kasvaa. Se tuo yhteyttä ilman pakkoa jatkuvaan sosiaaliseen kuormitukseen.

5. He sitoutuvat asioihin, joista välittävät

Gray kertoo liittyneensä viikoittaiseen miesten ryhmään, joka toi hänen elämäänsä jatkuvuutta ja turvaa. Yksi päätös johti kymmeniin kohtaamisiin vuoden aikana.

Säännöllinen yhteisö, harrastusryhmä, lukupiiri tai muu kiinnostuksen kohde, luo sosiaalisen "rakenteen", joka ehkäisee yksinäisyyttä. Jos sopivaa ryhmää ei ole, sellaisen voi myös perustaa.

Eivät ole sama asia

Yksin oleminen ja yksinäisyys eivät ole sama asia. Ensimmäinen voi olla voimaannuttavaa, toinen kuluttavaa.

Ihmiset, jotka viihtyvät yksin mutta eivät tunne itseään yksinäisiksi, eivät ole poikkeuksia sattumalta. He ovat opetelleet yhteyden: ensin itseensä, sitten muihin.

Yhteys ei synny odottamalla. Se syntyy osallistumalla.