Sisäinen kriitikko kuulostaa usein vakuuttavalta. Se käyttää tuttuja sanoja, esiintyy järkevänä ja väittää puhuvansa realismia. Todellisuudessa se ei ole sinun aito äänesi, vaan kokoelma opittuja reaktioita, pelkoja ja ulkopuolelta omaksuttuja odotuksia.

Kun opit erottamaan sisäisen kriitikon omasta ajattelustasi, et muutu huolimattomaksi tai ylimieliseksi. Päinvastoin, saat lisää tilaa toimia selkeämmin ja inhimillisemmin.

1. Sisäinen kriitikko syntyi suojaamaan, ei ohjaamaan

Sisäinen kriitikko kehittyy usein tilanteissa, joissa on pitänyt sopeutua, olla varovainen tai välttää virheitä. Sen alkuperäinen tehtävä on ollut suojella sinua torjutuksi tulemiselta tai rangaistuksilta.

Se ei syntynyt tukemaan kasvuasi, vaan estämään riskejä.

2. Se puhuu menneisyyden äänellä

Kriittinen sisäinen puhe toistaa usein lauseita, jotka ovat tuttuja lapsuudesta, koulusta tai aiemmista ihmissuhteista. Ääni saattaa kuulostaa omalta, mutta sanavalinnat eivät ole syntyneet itsenäisesti.

Ne ovat muistoja, eivät totuuksia.

3. Sisäinen kriitikko ei tunne nykyistä sinua

Kriitikko ei päivity kokemusten mukana. Se kohtelee sinua usein kuin olisit edelleen epävarma, kokematon tai avuton, vaikka todellisuus olisi jo täysin toinen.

Se arvioi nykyhetkeä vanhoilla tiedoilla.

4. Sen logiikka perustuu pelkoon, ei faktoihin

Sisäinen kriitikko käyttää uhkakuvia: "Entä jos epäonnistut", "mitä jos nolaat itsesi", "mitä muut ajattelevat". Nämä eivät ole ennusteita, vaan pelon muotoon puettua ajattelua.

Pelko kuulostaa vakuuttavalta, mutta ei ole viisas neuvonantaja.

5. Se sekoittaa arvon ja suorituksen

Sisäinen kriitikko väittää usein, että arvosi riippuu siitä, kuinka hyvin suoriudut. Kun teet virheen, se hyökkää koko minuuttasi vastaan, ei vain yksittäistä tekoa.

Sinun arvosi ei kuitenkaan ole neuvoteltavissa.

6. Myötätuntoinen ääni tuntuu usein vieraalta, siksi sitä epäillään

Kun alat puhua itsellesi lempeämmin, se voi tuntua teennäiseltä tai väärältä. Tämä ei tarkoita, että se olisi epätotta, vaan että olet tottunut toisenlaiseen sisäiseen ilmapiiriin.

Rauhallinen ääni ei ole heikkoutta, vaan merkki turvallisuudesta.

Lopuksi

Sisäinen kriitikko ei ole sinun äänesi, vaikka se käyttäisi sinun sanojasi. Se on opittu malli, ei identiteetti. Kun opit kuuntelemaan sitä etäämmältä, saat tilaa omalle aidolle ajattelullesi.

Sinä et ole se, mitä kriitikko sanoo. Sinä olet se, joka kuulee sen.