Ajatus omasta narsismista voi tuntua pelottavalta tai loukkaavalta. Usein narsismi liitetään muihin, ei itseen.

Silti aidosti itsetietoiset ihmiset uskaltavat kysyä myös epämukavia kysymyksiä. Juuri se erottaa terveen itsetutkiskelun narsistisesta kieltämisestä.

Narsismi ei ole mustavalkoinen leima, vaan piirteiden jatkumo. Seuraavat keinot auttavat tutkimaan itseäsi rehellisesti ilman itsesyytöksiä tai puolustelua.

1. Tarkastele reaktioitasi kritiikkiin

Yksi keskeinen kysymys on se, miten suhtaudut kritiikkiin. Koetko sen automaattisesti hyökkäyksenä vai pystytkö pohtimaan, voisiko siinä olla jotakin opittavaa?

Jos puolustaudut, mitätöit tai käännät keskustelun nopeasti toisen syyksi, kannattaa pysähtyä. Kyse ei ole yksittäisestä reaktiosta, vaan toistuvasta kaavasta.

2. Kysy itseltäsi, miltä empatia tuntuu käytännössä

Tunnistatko toisten tunteet ja reagoitko niihin aidosti vai lähinnä silloin, kun se hyödyttää sinua? Empatia ei ole pelkkää ymmärtämistä, vaan halua huomioida toinen myös silloin, kun et saa siitä mitään vastineeksi.

Jos toisten tunteet tuntuvat lähinnä vaivalloisilta tai ärsyttäviltä, se on tärkeä havainto.

3. Tarkkaile vastuunottoa ihmissuhteissa

Kun ihmissuhteessa syntyy ristiriita, kysytkö aidosti, mikä oli oma osuutesi, vai näetkö ongelman aina toisessa? Narsistiset piirteet näkyvät usein siinä, että vastuu siirretään pois itsestä.

Rehellinen vastuunotto ei tarkoita jatkuvaa itsesyytöstä, vaan kykyä nähdä oma vaikutus tilanteisiin.

4. Huomaa, tarvitsetko jatkuvaa ihailua tai vahvistusta

Kaikki tarvitsevat arvostusta, mutta narsistinen tarve on usein pakonomaista. Jos mielialasi nousee ja laskee sen mukaan, saatko huomiota, kehuja tai erityiskohtelua, kyse voi olla syvemmästä tarpeesta.

Kysy itseltäsi, tunnetko olevasi arvokas myös silloin, kun kukaan ei huomioi sinua.

5. Pohdi suhdettasi valtaan ja kontrolliin

Tarvitsetko viimeisen sanan? Tuntuuko epämukavalta, jos et ole tilanteen keskiössä tai päätöksenteossa mukana? Kontrollin tarve kertoo usein turvattomuudesta, ei vahvuudesta.

Terve itsetunto kestää sen, ettei aina johda tai määrittele muita.

6. Kuuntele palautetta, joka toistuu eri ihmisiltä

Yksittäinen palaute voi olla väärinymmärrys. Jos sama viesti kuitenkin toistuu eri ihmissuhteissa, se on arvokasta tietoa. Erityisesti palautteet siitä, että et kuuntele, vähättelet tai käännät asiat itseesi, kannattaa ottaa vakavasti.

Puolustautumisen sijaan kysy, miksi tämä kokemus syntyy muille.

7. Hae tarvittaessa ulkopuolista apua

Itseään on vaikea nähdä täysin objektiivisesti. Terapeutti tai muu ammattilainen voi auttaa erottamaan narsistiset piirteet traumareaktioista, opituista selviytymiskeinoista ja terveestä itsetunnosta.

Avun hakeminen ei ole merkki narsismista, vaan vastuullisuudesta.

Lopuksi

Kysymys "entä jos minä olenkin narsisti?" ei ole tuomio, vaan mahdollisuus. Narsistinen ihminen ei yleensä pysähdy tutkimaan itseään rehellisesti. Se, että pohdit omaa vaikutustasi toisiin, kertoo halusta kasvaa.

Itsetutkiskelu ei tee sinusta täydellistä, mutta se voi tehdä sinusta tietoisemman, turvallisemman ja aidomman ihmisen.