Keskuskauppakamari muistuttaa työnantajia huomioimaan verotuskäytännöt työntekijöille annettavien joululahjojen osalta. Veronalaisten ja verovapaiden lahjojen ero on tarkkaan määritelty, ja väärin valittu lahja voi aiheuttaa yllätyksiä verotuksessa.

Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan Tomi Viitalan mukaan rahana tai siihen rinnastettavana suorituksena annetut lahjat, kuten yksilöimättömät tavaratalolahjakortit, ovat aina veronalaisia palkkatuloja.

"Helposti voisi ajatella, että vaikkapa lahjakortti ei olisi palkkaa. Verotuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että lahjakortti voi olla verovapaa lahja vain, jos työnantaja on selvästi rajannut, mitä tuotteita lahjakortilla voi hankkia ja mistä", Viitala selventää.

Verovapauden ehdot täyttyvät, kun lahja on aineellinen, arvoltaan vähäinen, ja se annetaan koko henkilöstölle. Nyrkkisääntönä vähäisen lahjan arvo ei voi ylittää sataa euroa.

"Yksilöimättömät tavaratalojen tai kauppakeskusten lahjakortit ovat aina veronalaista palkkaa. Sen sijaan tietyn ravintolan tai ravintolaketjun lahjakortista ei muodostu veronalaista palkkaa, jos sillä voi hankkia ruokaa ja juomaa vain tietystä ravintolasta, ravintolaketjusta tai tietyn ryhmän ravintoloista", Viitala kertoo.

Herkkulahjat ja aineettomat vaihtoehdot suosiossa

Työnantajien suosimat herkkulahjat ovat esimerkki verovapaista lahjoista, kun niiden arvo jää alle sadan euron. Lisäksi työnantajat voivat tarjota vaihtoehtoisia sisältöjä, kuten kasvisvaihtoehtoja, ilman vaikutusta verotukseen.

Aineettomat lahjat, kuten ylimääräinen vapaapäivä, ovat Viitalan mukaan erityisen suositeltavia. Ne ovat arvokkaita työntekijöille mutta eivät aiheuta verotettavaa tuloa. Samoin työnantajan tarjoama mahdollisuus ohjata lahjan arvo hyväntekeväisyyteen on verovapaa tapa muistaa henkilöstöä.