Tekoälyn, erityisesti keskustelurobotin ChatGPT:n, nousu on vaikuttanut jo nyt työmarkkinoihin.

Monet työntekijät ovat joutuneet etsimään uusia työmahdollisuuksia. Yksi heistä on Washington Postin haastattelema San Franciscossa asuva 25-vuotias copywriter Olivia Lipkin.

ChatGPT:n vaikutus työelämään

ChatGPT:n alkuunsa tulo marraskuussa ei herättänyt Lipkinissa suurta huomiota. Mutta kun hänen työpaikkansa Slack-ryhmässä alkoi ilmestyä artikkeleita chatbotin hyödyntämisestä työtehtävissä, hän huomasi tehtäviensä vähenevän.

- Aina kun ihmiset puhuivat ChatGPT:stä, tunsin oloni epävarmaksi ja pelkäsin, että se korvaisi minut, hän sanoo.

Huhtikuussa hänet irtisanottiin ilman selitystä. Syy selvisi, kun hän kuuli työnantajiensa keskustelevan ChatGPT:n kustannustehokkuudesta verrattuna kirjoittajan palkkaamiseen.

- Nyt minulla oli todisteet siitä, että se oli totta, että nuo pelot olivat oikeutettuja ja että nyt olin itse asiassa työttömänä tekoälyn takia.

ChatGPT ja työmarkkinat

Tekoälyn, kuten ChatGPT:n, pelätään vievän monia työpaikkoja, mikä voi johtaa työvoiman uudelleenjärjestelyyn teollisen vallankumouksen tavoin.

Markkinoinnin ja sosiaalisen median sisällöntuotantoa tekevät alat ovat erityisen haavoittuvia, koska chatbotit kuten ChatGPT kykenevät tuottamaan uskottavia vaihtoehtoja ihmistyölle.

Laatu vs kustannustehokkuus

Vaikka edistyneen tekoälyn kirjoitustaidot eivät vielä vedä vertoja ihmisille, monet yritykset priorisoivat kustannussäästöt laadun yli.

Tällaisille yrityksille kustannusten vähentämisen houkutus on tärkeämpi kuin mahdollinen laadun heikkeneminen.

Uuden aallon tekoäly

Asiantuntijat varoittavat, että generatiivinen tekoäly, joka perustuu monimutkaisiin algoritmeihin ja suurten datamäärien kouluttamiseen, voi muuttaa työelämää uusilla ja ennenkokemattomilla tavoilla.

Tekoälyn kyky tuottaa inhimillisen kaltaista tekstiä saattaa uhata korkeasti koulutettuja, hyvin palkattuja tietotyöläisiä.

Tekoäly, työelämä ja tulevaisuus

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki työt eivät ole yhtä alttiita tekoälyn korvaamiselle.

Wharton School of Businessin apulaisprofessori Ethan Mollick tuumii Washington Postille, että esimerkiksi asiakirjojen kääntäminen ja avustavat juridiset työt ovat erityisen haavoittuvia.

- Kaikissa aiemmissa automaatiouhkissa automaatio tarkoitti kovien, likaisten ja toistuvien töiden automatisointia, Mollick toteaa.

- Tällä kertaa automaatiouhka kohdistuu suoraan parhaiten ansaitseviin, luovimpiin töihin, jotka vaativat eniten koulutusta.

Toisaalta korkean tason oikeudellinen analyysi, luova kirjoittaminen ja taiteellinen työ ovat alueita, joilla ihmiset edelleen päihittävät tekoälyn.

Vaikka monet yritykset kiirehtivät sisällyttämään chatbotteja toimintaansa, on tärkeää huomata, että laadun säilyttäminen ja kustannussäästöjen priorisointi ovat tasapainottelua. Kun tekoälytekniikan kehitys jatkuu, työmarkkinoiden ja koko yhteiskunnan seuraukset pysyvät epävarmoina.