Arviolta yli puolet arktisesta valkoposkikannasta on liikkeellä, yhteensä n. 700 000 hanhea. Suuri osa näistä hanhista on jo ylittänyt Suomen. Loppuviikosta sää ei suosi hanhien muuttoa, joten muutto lähes pysähtyy ja jo Suomessa olevat hanhet jäävät tänne odottelemaan suotuisampia tuulia.

Valkoposkihanhet käyttivät hyväkseen myötätuulta ja muuttivat viikon aikana Venäjän arktisilta alueilta suurin joukoin kohti talvialueitaan, suureksi osaksi Kaakkois-Suomen yli. Arviolta yli puolet kannasta oli liikkeellä, pääosin viikko sitten keskiviikkona ja viime viikonloppuna.

Keskiviikkoaamuna 15.9. koettiin ajankohtaan nähden harvinaisen kova muuttorynnistys kaakkoisrajan tuntumassa. Aamuvarhaisella muuttajat törmäsivät Tohmajärven ja Kiteen päällä sadealueeseen, jolloin ne lähtivät kiertämään sadealuetta lännen puolelta. Suurin muuttajalukema laskettiin Tohmajärven Nikunvaarassa, 46 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Seuraavina päivinä muutto jatkui heikentyneenä ja lintuja laskeutui edelleen paikalliseksi etenkin Keski-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson isoille pelloille. Jakson suurimmat paikalliskertymät olivat 16.9. Lappeenrannan Joutsenossa 62 000 ja 17.9. Iitin Sääksjärven 70 000 hanhea. Tähän rynnistykseen arvioitiin osallistuneen noin 300 000 valkoposkihanhea.

Seuraava voimakas muuttoaalto tapahtui itäkoillistuulessa 18.–19.9. Muuttoviuhka oli edellistä leveämpi ja ulottui aina syvälle Savoon. Suurimmat muuttajalukemat laskettiin Savonlinnan Punkaharjulla lauantaina 72 000 ja sunnuntaina 79 000. Paikallismäärät eivät kasvaneet, sillä iso osa aiemmin laskeutuneista jatkoi muuttoaan. Viikonlopun suurimmat paikallisparvet käsittivät Iitin Sääksjärven 50 000 ja Tohmajärven Värtsilän 45 000 valkoposkihanhea.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen valkoposkihanhitutkimuksen GPS-hanhet kertoivat samaa tarinaa: yli puolet lähetinhanhista oli Suomessa tai ohittanut sen, loput ovat edelleen arktisilla alueilla. Tiistaiaamuna neljä oli jättänyt Suomen, nopeimmat olivat jo Tanskassa. Kymenlaakson, Itä-Uusimaan ja Päijät-Hämeen rajojen tuntumassa oli yhdeksän, Etelä-Savossa kolme, Etelä-Karjalassa neljä, Pohjois-Savossa yksi ja Pohjois-Karjalassa seitsemän GPS-valkoposkihanhea. Kaikkiaan keväällä Pohjois-Karjalassa 50 lähettimillä pannoitetuista valkoposkista noin 45 on edelleen toiminnassa.

Muista hanhilajeista liikkeellä on ollut sepelhanhia, eniten 15.9., jolloin esim. Rautjärven Simpeleellä havaittiin 11 000 muuttavaa sepelhanhea. Taigametsähanhia on kerääntynyt isoja määriä Pohjois-Pohjanmaalle, eniten 16.9. Limingan Virkkulan tornista 6000. Tundrametsähanhia ja tundrahanhia on havaittu toistaiseksi vasta pieniä määriä.

Tutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta kertoo, mitä on odotettavissa säiden puolesta:

”Hyvä muuttosää kestää keskiviikkoon asti. Torstaista viikonloppuun melko lämmin kaakkoisvirtaus vallitsee Pohjois-Venäjällä ja viikonloppuna on lämmin ja sateinen lounaisvirtaus. On odotettavissa, että keskiviikon jälkeen muutto lähes pysähtyy. Hanhet, jotka ovat vielä jääneet ruokailemaan Suomeen tai Venäjälle voivat olla paikallisina vähintään viikon verran, koska sopivia myötätuulia ei ole näköpiirissä. Mitään kiirettähän niillä ei vielä ole muuttamiselle.”

Kaikkiaan voidaan arvioida yli puolet arktisen alueen noin 1,3 miljoonasta valkoposkihanhesta olleen liikekannalla, yhteensä noin 700 000.

Hanhitilanneraportti on koottu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, BirdLifen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä.