Pixabay
05:10 - 17.09.2021 / viihde / Findance
HUS: Ikäihmisistä joka viides kokee huonoa kohtelua

Ikäihmisistä 21 prosenttia koki ikääntyneiden tulleen huonosti kohdelluksi ja 66 prosenttia kohtalaisesti kohdelluiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Haavoittuvimpia ovat pienituloiset, koulutusta vähän saaneet sekä omaishoitajat.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että huonoa kohtelua kokivat erityisesti naiset, ikäihmisistä nuorimmat, pienituloiset, omaishoitajat sekä ne, jotka arvioivat terveytensä ja psyykkisen hyvinvointinsa huonoksi. Myös heikko koulutustaso oli yhteydessä huonon kohtelun kokemukseen.

Archieves of Gerontology and Geriatrics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin minkälaiseksi yli 75-vuotiaat kokevat ikäihmisten kohtelun Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että vain 13 prosenttia ikäihmisistä koki ikääntyneiden tulleen kohdelluksi hyvin, 66 prosenttia kohtalaisesti ja 21 prosenttia huonosti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Huonoa kohtelua kokivat erityisesti naiset, ikäihmisistä nuorimmat, pienituloiset, omaishoitajat sekä ne, jotka arvioivat terveytensä ja psyykkisen hyvinvointinsa huonoksi. Myös heikko koulutustaso oli yhteydessä huonon kohtelun kokemukseen.

”Moni koki ikääntyneiden saavan huonoa kohtelua, mutta erityisesti ne, joilla on huono toimeentulo sekä omaishoitajat”, tohtorikoulutettava Mia Knuutila kertoo. Tutkimus on hänen tekeillä olevan väitöskirjansa ensimmäinen artikkeli.

”Kysely tehtiin ennen korona-epidemiaa ja jo silloinkin omaishoitajat kokivat olevansa yksin ja eristyksissä. Tilanne on entisestään heikentynyt ja omaishoitajat ovat suuressa riskissä uupua. Ennustan, että tämä tulee olemaan yksi keskeinen korona-ajan hoitovelka”, HUSin Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, professori Kaisu Pitkälä sanoo.

Käsitys ikääntyneiden yleisestä huonosta kohtelusta oli tavallisempaa kuin kokemus omasta kohtelusta.

”Tämä ei ole poikkeuksellista. Taustalla voi olla se, että mediassa ja yleensäkin yhteiskunnassamme ikäihmisistä puhutaan taakkana. Ikävä puhe ikäihmisistä on vain koventunut korona-aikana”, Knuutila pohtii.

Hyvin toimeentulevat, hyvinvoivat ja miehet kokivat hyvää kohtelua

Hyvää kohtelua kokivat yhteiskunnassamme hyvin toimeentulevat, miehet sekä he, jotka olivat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa, olivat asenteeltaan positiivisia ja kokivat onnentunteita.

Tutkimuksessa summataan, että elämänlaadun merkitys osoittautui tässäkin tutkimuksessa erittäin tärkeäksi.

”Voi olla, että ne, joilla on koulutusta ja hyvä toimintakyky, otetaan tosissaan ja saavat siten parempaa palautetta ympäristössään”, Mia Knuutila sanoo.

Toisaalta eniten kodin ulkopuolella liikkuvat kokivat useimmin huonoa kohtelua. Tämän taustalla tutkijoiden mukaan lienee se, että heillä on enemmän kontakteja yhteiskuntaan kuin niillä, jotka ovat enemmän kotonaan.

Havainnoiva poikittaistutkimus perustuu 1989 aloitettuun ja 10 vuoden välein tehtyyn Helsingin vanhustutkimus -seurantakyselyyn. Vuonna 2019 kyselyä täydennettiin esimerkiksi resilienssiin, osallistuvuuteen sekä älypuhelimeen ja tietokoneeseen liittyvillä kysymyksillä.

Kaiken kaikkiaan 2 917 satunnaisotoksella valitulle kotona-asuvalle 75–104-vuotiaalle lähetettiin postitse kyselylomake heidän terveydestään, toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan sekä kokemuksistaan kohtelusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Esitettyjä kysymyksiä oli muun muassa, miten mielestänne ikääntyneitä kohdellaan Suomessa? Annettuna oli kolme vastausvaihtoehtoa: hyvin, kohtalaisesti tai huonosti. Ikäihmisistä 74 prosenttia vastasi ja vastaukset käsiteltiin logistisen regressiomallin avulla.

artikkelin avainsanat:
HUS tutkimukset