Artikkeli on tehty yhteistyössä Coinjournalin kanssa.
Suurin osa kryptovaluutoista syntyy prosessissa, jota kutsutaan louhimiseksi. Vaikka sitä kutsutaankin tällä nimellä, käytännössä sillä ei ole mitään tekemistä perinteisen kallion kilkuttelun kanssa. Kryptovaluuttojen tapauksessa louhimisella tarkoitetaan prosessia, jossa esimerkiksi Bitcoin-verkossa toimivat tietokoneet yrittävät kilpaa ratkaista monimutkaisen matemaattisen yhtälön. Tämän yhtälön onnekas ratkaisija saa palkinnoksi oman lohkon ketjusta, joka sisältää tietyn määrän kryptovaluuttaa, sekä korvauksen heidän lohkonsa transaktiomaksuista. Käytännössä kryptovaluutan louhijat ovat siis lohkoketjuprosessin rakentajia ja ylläpitäjiä.
On hyvä myös huomata, että suurimmassa osassa tapauksista kryptovaluuttaa louhittaessa ei luoda uusia kolikoita, vaan vapautetaan kolikoita jo olemassa olevasta kokonaisannista. Kolikoiden määrä on siis rajallinen, eikä niitä synny lisää, mikä pitkällä välillä nostaa yksittäisen kolikon arvoa.
Onko louhiminen kannattavaa?
Erittäin suositun kryptovaluutan, kuten Bitcoinin, louhiminen on tänä päivänä erittäin hankalaa. Bitcoinin alkuvaiheissa louhintaa pystyi tekemään kuka tahansa täysin tavallisella tietokoneella, mutta nykypäivän laitteistovaatimukset ja lisääntynyt kilpailu alalla ovat sitä luokkaa, että ilman miljoonien eurojen investointeja mukaan ei ole asiaa. Bitcoinien louhinta tapahtuu tänä päivänä suurissa teollisuushalleissa satojen eri yksikköjen avulla, ja se on hyvin pitkälle kehittynyt ala.
Bitcoinin louhiminen ei siis ole se paras tai realistisin paikka aloittaa, mutta vaihtoehtoja on kuitenkin myös yksityishenkilöille. Jos olet kiinnostunut näistä vaihtoehdoista, voit tutkia niitä tarkemmin: kryptovaluutan louhiminen.
Proof of Work
Kryptovaluuttojen louhimiseen käytetään kahta erilaista prosessia. Näitä kutsutaan nimillä Proof of Work ja Proof of Stake, ja sivuamme tässä artikkelissa näitä konsepteja ja sitä, mitä ne tarkoittavat.
Proof of Work -konsepti on näistä se alkuperäinen, joka on esimerkiksi Bitcoinin taustalla. Tässä mallissa ratkaistaan juurikin edellä mainittuja matemaattisia arvoituksia käyttäen apuna isoa määrää laitteistoa ja laskentatehoa. Tästä johtuen prosessissa käytetään myös runsaasti sähköä, mikä on alkanut viime aikoina puhuttaa enemmän ja enemmän myös kryptopiirien ulkopuolella. Laitteistoa täytyy myös päivittää jatkuvasti, mikä johtaa väistämättä suureen määrään turhaa elektroniikkajätettä vanhojen välineiden päätyessä suoraan kaatopaikalle.
Proof of Stake
Toinen toimintamalli, Proof of Stake, luotiin vastaamaan alkuperäisen toimintamallin ongelmiin. Tässä mallissa ei tehdä laskentatyötä laitteiston avulla, vaan sen sijaan toiminta perustuu käyttäjän omistuksiin. Voit osallistua ketjun toimintaan luovuttamalla kryptokolikkojasi väliaikaisesti osaksi lohkoketjun ylläpitotyötä. Mitä enemmän luovutat kolikkojasi osaksi lohkoketjua, sitä suuremman louhintapalkkion saat. Suurin osa uusista kryptoista käyttää näinä päivinä juurikin tätä järjestelmää, koska se ei vaadi käyttäjältä valtavia resursseja. Käytännössä tälle pohjalle rakennettu lohkoketju mahdollistaa myös nopeammat valuutan siirrot käyttäjien välillä, mikä on huomattava etu.
Energiatehokkuudesta
Louhinnan ympäristöystävällisyydestä käydään jatkuvaa, täysin aiheellista keskustelua. Yksin Bitcoin käyttää jo enemmän sähköä kuin koko Suomi, ja kulutus on vain lisääntymässä tulevaisuudessa. Alan suuret toimijat toimivat lähtökohtaisesti maissa, joissa sähkö on halpaa ja tuotanto tapahtuu laajalti fossiilisia polttoaineita käyttäen. Nämä ongelmat ovat omalta osaltaan alkaneet käännyttää uusia sijoittajia pois kryptojen parista, joten alan on ennemmin tai myöhemmin keksittävä keinoja tehdä toiminnasta vihreämpää. Vaihtoehtoisia, uusiutuvia energialähteitä on tarjolla – haasteena on vain saada hinta samalle tasolle fossiilisen tuotannon kanssa.