Pixabay
06:10 - 27.07.2021 / viihde / Findance
ETLA: Vihreiden tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat - Suomella kaikki mahdollisuudet hypätä kehityksen kyytiin

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien vihreiden tuotteiden markkinat maailmalla kasvavat, myös tulevaisuudessa. Tärkein vientialue vihreille tuotteille on EU. Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain puoli prosenttia, mutta Suomella on kaikki edellytykset saada osuutensa vihreästä kasvusta, kun globaalit ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat tehota. Tuoreen tutkimuksen mukaan vihreiden teknologioiden sitaatteja kerääviä patentteja on Suomessa Saksaa ja Tanskaa vähemmän, mutta vihreät t&k-panostukset ovat olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla.

Suoriin päästövähennyksiin ja energian säästötoimiin liittyvät niin kutsutut vihreät tuotteet tähtäävät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupasta onkin kasvanut vuosien 1996–2019 aikana, ja oletettavasti kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa, kun merkittävä osa maista on sitoutunut erilaisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin.

Suoriin päästövähennyksiin liittyvien tuotteiden osuus maailmankaupasta oli 1,8 prosenttia vuonna 2019. Laajemmin ilmastotoimiin kytkeytyvien energian ja resurssien säästötoimiin liittyvän tuoteryhmän osuus oli liki 5 prosenttia. Tämä ilmenee tuoreesta Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:22) - tutkimuksesta, jonka toteuttivat keväällä Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.


Selvästi tärkein vihreiden tuotteiden vientialue on EU, jonka osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on 35 prosenttia. EU:n jälkeen tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Japani.

Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain noin puoli prosenttia, vaikka Suomen vienti on ajan myötä kasvanut. Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Näiden vientituotteiden työllisyyspotentiaali ei ole erityisen merkittävä. Vihreiden tuotteiden markkinat ovat kuitenkin murrostilassa, eli aiempi kehitys voi antaa tulevasta liiankin pessimistisen kuvan, pohtii tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– Esimerkiksi hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa uskottiin voimakkaasti, että ilmastonmuutoksessa ollaan vedenjakajalla. Globaaleissa torjuntatoimissa on nyt ensimmäistä kertaa voimaa, ja Suomella on hyvä mahdollisuus saada osuutensa vihreästä kasvusta. Lisäksi Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite herättää maailmalla kiinnostusta. Suomesta olisikin luotava uskottava brändi ilmasto- ja ympäristöteknologian osaajana, painottaa Tero Kuusi.

Ympäristöliiketoimintatilastoissa palvelujen osalta Suomen osuus EU-maiden viennistä on kahdeksan prosenttia eli selvästi enemmän kuin tuotteiden viennissä. Tässä voi myös piillä Suomelle upea mahdollisuus, Kuusi vinkkaa.


”Olennaisinta on luoda tehoa Suomen innovaatiojärjestelmään”

Tutkimuksessa havaittiin, että vienti- ja tuontimaiden yhteinen kireä sääntely johtaa samalla yhteisten markkinoiden kehittymiseen. Tärkeimmät kohdemarkkinat vihreille tuotteille löytyvät samoista maista, jotka ovat myös vihreiden tuotteiden tärkeimpiä viejiä. Vihreissä tuotteissa käydään siis huomattavaa ristikkäiskauppaa – ja tässäkin kehityksen kärjessä on EU. Tutkijoiden mukaan maiden välinen yhteistyö, yhteinen sääntely sekä toimivat innovaatiojärjestelmät ovat avainasemassa vihreiden tuotteiden markkinoiden kehittymiselle.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien laadukkaiden patenttien määrä lisää vihreiden tuotteiden osuutta maan viennistä ja kasvattaa näin tuotannon suhteellista kilpailukykyä. Pelkät t&k-panostukset tai patenttihakemusten määrät eivät kuitenkaan lisää kilpailukykyä, jos julkiset tuet samalla ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita.

– Suomen vihreiden teknologioiden patenttisitaattien lukumäärä on ollut hieman vähäisempää verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Tanskaan, mutta toisaalta olemme pysyneet patenteissa kuitenkin hyvällä kansainvälisellä tasolla. Vihreät t&k-panostukset ovat Suomessa sen sijaan olleet korkeammalla tasolla kuin verrokkimaissa. Kaikkein olennaisinta on luoda tehoa innovaatiojärjestelmään, Etlan Tero Kuusi painottaa.