Vastikään kävi ilmi, että Winston Churchill teki vuonna 1939 11-sivuisen esseen, jossa hän pohti maan ulkopuolisen elämän mahdollista olemassaoloa.

BBC kertoo [lähde], että se oli luultavasti tarkoitettu julkaistavaksi lehdessä, mutta sitä ei jostain syystä koskaan julkaistu, vaikka esseetä oli vielä 1950-luvulla muokattu.

80-luvulla essee luovutettiin Yhdysvaltalaiselle museolle, jossa se lojui käyttämättömänä, kunnes se löydettiin jälleen viime vuonna.

Esseessä pohdittiin muun muassa veden tärkeyttä sekä planeettojen sopivaa etäisyyttä tähdestä, jotta siellä voisi olla elämää.

Churchill oli tunnetusti kiinnostanut tieteestä. Hän muun muassa tapasi säännöllisesti tiedemiesten kanssa.