Tälläkin viikolla lukuisia suomalaisia on kiusattu koulussa. Findance.com aloittaa nyt uuden juttusarjan Koulukiusatut, joissa suomalaiset kertovat tarinoitaan kiusaamisesta ja sen voittamisesta (voit edelleen lähettää niitä sähköpostilla jutut(at)findance.com).

Susannan (nimi muutettu) kiusaaminen alkoi vasta yläasteella, mutta se muuttui sitäkin painostavammaksi. Tässä tarinassa on kuitenkin oma pelastava enkelinsä.

- Kiusaaminen johtui lähinnä pömppömahasta, vaatteistani sekä vinosta nenästä. En voinut mitään, ettei perheelläni ollut varaa ostaa kaikenmaailman merkkivaatteita, enkä varmaan haluaisikaan sellaisia.

Susannaa kiusattiin pääasiassa kuiskimalla ja huutamalla käytävillä.

- Joskus minulle huudeltiin matkalla, kun kävelin kotiin. "Mihinkä olet törmännyt, kun nenäsi on noin ruma?" Se tuntui tosi pahalta ja yritin olla itkemättä. Joskus syytin äitiänikin siitä, että minua kiusattiin.

Tilanne paheni nopeasti ja häntä pelotti jokainen koulupäivä.

- Lukittauduin vessaan aina, kun se oli vain mahdollista. Kiusaavat huomasivat minut usein ja laittoivat vessan alta lappuja minulle, missä oli kaikkea kauheaa kirjoitettuna. Kerran minun selkääni oli laitettu lappu, jossa luki huora. Yritin aina kuitenkin näyttää vahvaa ja siltä, etten välittäisi.

Susanna ei koskaan kertonut opettajille kiusaamisesta, koska hän pelkäsi sen vain provosoivan kiusaajia. Sen sijaan sattuma iski peliin.

- Isosiskoni tuli hakemaan minua autolla koulusta. Hän odotti minua pihalla ja kävelin hänen luokseen. Samassa pojat piirittivät minut ja huutelivat huoraa, rumaa nenää ja likaisia vaatteita. Sisko näki minut, ja tuli luokseni. Hän jututti poikia vakavasti ja sillä hetkellä olin tosi onnellinen. En tiedä vieläkään tarkkaan, mitä hän oli sanonut pojille, mutta se auttoi. Minun kiusaaminen loppui kuin seinään.

Tätä nykyä Susanna opiskelee ammattikoulussa, jossa hän saa olla rauhassa.

- Nyt osaisin varmaan jo itsekin puolustautua kiusaajilta. Olen ikuisesti kiitollinen siskolleni!