Kateus ei aina ole pahansuopuutta – 5 asiaa, joita tunne voi kertoa omista toiveista

Ystävän ylennys, naapurin uusi koti tai tutun ulkomaanmatka voi herättää ristiriitaisen reaktion. Toisen puolesta voi olla vilpittömästi iloinen ja samalla toivoa jotain vastaavaa itselleen. Kateus on epämukava tunne, mutta se ei automaattisesti tee ihmisestä pahantahtoista.

American Psychological Associationin syyskuun lopussa julkaistussa keskustelussa psykologi Jens Lange ja filosofi Sara Protasi käsittelivät kateuden eri muotoja. Heidän mukaansa kateus syntyy usein vertailussa, joka osuu omalle elämälle tärkeään asiaan. Toisinaan tunne motivoi kehittämään omaa tilannetta, toisinaan se houkuttelee vähättelemään toisen onnistumista.

Pelkkä tunne ei siis vielä kerro, miten ihminen kohtelee muita. Seuraavat viisi havaintoa ovat käytännön tapoja pohtia omaa kokemusta. Niitä ei pidä tulkita tutkimuksessa vahvistetuksi viiden kateuden lajin luokitteluksi.

1. Kateus kertoo usein siitä, mikä on itselle tärkeää

Jos toisen hyvä kielitaito herättää voimakkaan kateuden, kyse ei ehkä ole pelkästään hänen onnistumisestaan. Se saattaa muistuttaa omasta haaveesta oppia sama taito. Silloin hyödyllinen kysymys ei ole ”miksi hän sai tämän?”, vaan ”miksi tämä merkitsee minulle niin paljon?”. Tunne voi auttaa tunnistamaan toiveen, jota ei ole tullut sanoitettua.

2. Läheisen onnistuminen voi tuntua vaikeammalta kuin julkkiksen

Tunnetun urheilijan menestys on kaukana arjesta, mutta samanikäisen ystävän eteneminen työssä tuntuu vertailukelpoiselta. Langen mukaan kateus liittyy etenkin itselle merkityksellisiin vertailuihin. Tästä syystä läheisen onnistuminen voi osua kipeämmin kuin paljon suurempi, mutta omaan elämään etäisempi saavutus.

3. Kateus voi paljastaa, ettei oma tavoite enää tunnu omalta

Jos jokainen sosiaalisessa mediassa näkyvä lomamatka aiheuttaa levottomuutta, kannattaa kysyä, haluaako oikeasti matkustaa juuri samalla tavalla. Joskus vertailu kohdistuu muiden näyttämiin elämäntapoihin, vaikka oma hyvinvointi löytyisi aivan muualta. Tavoite voi siis olla syytä arvioida uudelleen sen sijaan, että sitä lähtee automaattisesti tavoittelemaan.

4. Se voi muuttua myös rakentavaksi toiminnaksi

Työkaverin uusi tehtävä herättää kateutta. Tunne voi johtaa hänen osaamisensa vähättelyyn, mutta se voi myös kannustaa kysymään, mitä taitoja vastaavaan työhön tarvitaan. APA:n keskustelussa erotetaan kateus, joka kannustaa parantamaan omaa asemaa, ja kateus, joka pyrkii heikentämään toista. Tunteen suuntaan voi vaikuttaa se, millaiseksi oman mahdollisuutensa näkee.

5. Tunne ei anna lupaa toimia toista vastaan

Kateus voi olla ymmärrettävä reaktio, mutta sen perusteella levitetty juoru tai ilkeä kommentti on silti oma teko. Kun vertailun huomaa ajoissa, siihen voi suhtautua tutkivasti: haluanko itse samaa, onko tavoite saavutettavissa ja mistä voisin aloittaa? Jo eron tekeminen tunteen ja toiminnan välille auttaa säilyttämään läheisen ihmissuhteen.

Kateutta ei ole pakko muuttaa voimavaraksi. Joskus riittää, että tunnistaa sen ja antaa tunteen mennä ohi. Parhaimmillaan se voi kuitenkin kertoa jotain siitä, mihin haluaisi käyttää omia voimiaan – ilman että toisen onnistumisesta tarvitsee ottaa mitään pois.