Uusi tutkimus Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta osoittaa, että tekoälyn innovaatioiden, kuten ChatGPT:n, vaikutukset Suomen työmarkkinoilla ovat suurimmillaan eliitissä ja tietotyöläisissä.
Tekoälyratkaisujen laajempi käyttöönotto ei kuitenkaan näytä korvaavan ihmistyötä kokonaan, ja tutkijoiden mukaan sen vaikutukset ovat kokonaisuudessaan positiiviset.
Viimeisen vuoden aikana tekoälypalvelut ovat tulleet helpommin saataville, ja niitä on hyödynnetty laajasti eri tehtävissä. ETLA:n tuore tutkimus tarkastelee erityisesti generatiivisen tekoälyn, joka tuottaa tekstiä ja ohjelmistokoodia, vaikutuksia Suomen työmarkkinoilla.
Suurin osa työntekijöistä ei ole suuresti alttiina tekoälyn vaikutuksille, mutta noin viidennes (19 %) Suomen työllisistä on ammateissa, joissa vähintään puolet työtehtävistä altistuvat tekoälylle. Tekoälyn vaikutuksille alttiimpia ovat korkeammin koulutetut, korkean tulotason ja sosioekonomisen aseman omaavat työntekijät, erityisesti ICT-alalla ja kaupunkien keskustoissa.
- Vaikka laaja kirjo ammatteja on merkittävien muutosten edessä, tässä teknologiamurroksessa ei pääsääntöisesti ole kyse ihmistyön korvautumisesta tai laajojen ammattiryhmien häviämisestä. On muistettava, että jonkinasteinen ihmistyön säästäminen on jatkossa jopa toivottavaa mm. ikääntymisen tuomien haasteiden vuoksi. Silti muutos koskettaa laajasti Suomen työmarkkinakenttää ja suuressa osassa ammatteja on sopeutumistarpeita, Etlan työelämätutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Antti Kauhanen toteaa.
Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen työssä näyttäisi lisäävän tuottavuutta, ja sen vaikutukset voivat olla erityisen positiivisia tuottavuudeltaan tai lähtötiedoiltaan heikommilla työntekijöillä. Tekoälyn avulla keskitason työntekijät voivat saavuttaa saman tuottavuuden kuin aiemmin huippuosaajat.
- Emme vielä tiedä, mikä tekoälyn nettovaikutus on kokonaistyöllisyyteen tai työn tuottavuuteen. Pidemmällä aikavälillä tekoäly näyttäisi esimerkiksi vaikuttavan positiivisesti jopa palkkoihin, kun ns. keskitason työntekijät voivat uusilla työkaluilla olla samalla tasolla kuin aiemmat huiput. Lisäksi on hyvin mahdollista, että generatiivinen tekoäly voisi toimia tulevan tuottavuuskasvun moottorina, sanoo Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Tutkijat korostavat, että tekoälyn suurin uhka ei ole ihmistyön korvaaminen, vaan kykenemättömyys hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia koko kapasiteetillaan. Jotta voidaan varmistaa Suomen kilpailukyky tulevaisuudessa, on tärkeää kokeilla ja ottaa käyttöön tekoälyn tarjoamat ratkaisut mahdollisimman nopeasti.
Tämä tutkimus on osa laajempaa hanketta nimeltään "Tekoäly työelämässä - Miten käy Suomen kilpailukyvyn?", joka jatkuu vuoteen 2024 asti.