Suomen Pankki
09:10 - 30.09.2022 / viihde / Findance
Suomen Pankki: Energiakriisi asettaa haasteita euroalueen julkiselle taloudelle

Syksyllä 2021 euroalueen talous oli elpymässä ja korkopandemia oli laantumassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 pakotti kansainvälisen politiikan uuteen tärkeysjärjestykseen. Sota ja siitä seurannut energiakriisi synkentävät talousnäkymiä.

- Energiakriisi ja talouden epävakaus vaikuttavat nyt kaikkien jokapäiväiseen elämään. Venäjä käyttää kaasuasetta energiasodankäynnin välineenä. Euroopan unionin on saatava rivinsä järjestykseen, jotta energiakriisi saadaan ratkaistua, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toteaa.

Energiakriisin kasvua heikentävät vaikutukset ovat vielä pitkälti edessä. Maailmankauppa ei tue euroalueen taloutta. Talouskasvu on hidastunut Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mikä heikentää euroalueen vientinäkymiä. Euroalueen taantuman mahdollisuus on kasvanut.

Inflaatiopaineet ovat voimistuneet kesän 2022 aikana, kun energiakriisi on pahentunut Euroopassa. Erityisesti maakaasu ja sähkö ovat kallistuneet ja energiasta on pulaa. Elokuussa inflaatio oli euroalueella 9,1 % ja Suomessa 7,9 %. Sitä ovat nostaneet erityisesti energian ja elintarvikkeiden kallistuminen, mutta myös monet muut tavarat ja palvelut ovat nousseet tänä vuonna.

Vaikka rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa energian hintoihin vain rajoitetusti, sen on reagoitava yleisen hintatason kiihtymiseen.

- EKP:n ohjauskorkoja nostettiin heinäkuussa 0,5 prosenttiyksikköä ja syyskuussa 0,75 prosenttiyksikköä. Halusimme aikaistaa siirtymistä erittäin matalista koroista tasolle, jolla varmistetaan, että inflaatio vakiintuu keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteemme mukaiseksi, sanoo Rehn.

Inflaation kiihtymisellä on toistaiseksi ollut vain vaatimaton vaikutus euroalueen palkkakehitykseen. Inflaation hidastuminen tulevina vuosina riippuu siitä, että vältetään epäsuotuisa palkka- ja hintakierre ja pidetään inflaatio-odotukset vakaina.

- Rahapolitiikan tehtävänä on varmistaa, että inflaatio-odotukset pysyvät ankkuroituneina ja tavoitteessa keskipitkällä aikavälillä, pääjohtaja Rehn korostaa.

Energiakriisi asettaa uusia haasteita euroalueen julkiselle taloudelle. Yli kolmasosalla euroalueen talouksista on vakavia riskejä velan kestävyydelle pitkällä aikavälillä.

- EU-maiden pyrkimykset löytää keinoja kotitalouksien energialaskujen rajoittamiseksi ovat ymmärrettäviä, mutta menojen umpimähkäinen lisääminen ei olisi sitä eikä auttaisi inflaation torjunnassa. Sen sijaan on oikein kompensoida hinnankorotusten vaikutuksia räätälöidyillä ja väliaikaisilla toimenpiteillä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi, tuumii Olli Rehn.