Enemmän aikaa empatiaan? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushankkeessa tarkasteltiin teknologian vaikutusta hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö sopii hoitajien työhön heidän jokapäiväisessä vanhustenhoidossaan. Lisääkö se aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajilta mahdollisuuksia empatiaan?

- Vanhusten hoivassa kehitetään jatkuvasti ratkaisuja, joissa käytetään teknologiaa hoivatyön tehostamiseksi. Silti emme oikein tiedä, miten eri teknologiat muuttavat hoivan laatua, sanoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Eveliina Saari.

Tutkimukset osoittavat, että teknologian ylläpitoon ja hyvän hoivan tarjoamiseen liittyvät tehtävät arjessa samanaikaisesti voivat kuormittaa hoitajien työtä jatkuvasti.

- Tärkein havainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa pois hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja käyttökelpoinen teknologiaratkaisu antaa myös hoitajille enemmän aikaa keskittyä hyvän ja laadukkaan hoivan tarjoamiseen, Saari sanoo.

Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiaratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja hoitajan työn ymmärtämistä, sillä hoivapalvelut ja teknologiat vaihtelevat, ja teknologian käyttö osana hoitajan työtä on tärkeää tunnistaa aikaa vieväksi tehtäväksi.

Työhyvinvointi syntyy yhdessä asiakkaan kanssa

Tutkimuksessa tarkasteltiin ikäihmisten hoivatyön arkea sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa. Tämä toteutettiin haastattelujen, havainnoinnin ja yhteisen pohdinnan avulla.

Hoitajat kokivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hoivatyön työolot pysyvät mielekkäinä, kun erilaisia teknologioita käytetään. Työhyvinvointi syntyy ammattilaisen ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa.

- Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat pitivät empatiaa hoivatyön keskeisenä osa-alueena, vaikka sitä ei mitattaisikaan tai arvioitaisi. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muutosta ajan myötä, Saari toteaa.

Empatian merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisen kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat avainasemassa myös empaattisen asiakaskohtaamisen ja työhyvinvoinnin välisen yhteyden ja merkityksen korostamisessa.

- On tärkeää, että työpaikoilla arvostetaan yksittäisiä hyviä asiakaskohtaamisia ja kannustetaan työtovereita oppimaan toisiltaan. Empaattinen kohtaaminen tuo hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, Saari tuumii.

Empatia tarvitsee aikaa

Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoidon teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistä enemmän "hiljaista tietoa". Empatian arvo on vaarassa jäädä varjoon.

- Hyvän hoivan, laadukkaan asiakaskontaktin ja hyvän elämän turvaaminen pitäisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, Saari korostaa.

Yhteiskunnallisella tasolla tulisi käydä arvokeskustelua siitä, miten voidaan varmistaa riittävä hoiva ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestössä.

- Voisiko vanhushoivatyön painopiste olla enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemisessa kuin lääketieteellisissä hoitotoimenpiteissä? Tämän tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nykyään hoitajat antavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari huomauttaa.