
Drug and Alcohol Dependence -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että masentuneiden ihmisten elinajanodote on erityisen alhainen - yli 15 vuotta alhaisempi kuin muun väestön - maissa, joissa alkoholikuolleisuus on korkea.
Tutkimuksessa verrattiin masentuneiden ja ei-masentuneiden ihmisten elinajanodotteita Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa ja tutkittiin, kuinka suuri osa masentuneiden ihmisten lyhyemmästä elinajanodotteesta kussakin maassa selittyy alkoholikuolemilla.
- Aiemmin on saatu viitteitä siitä, että alkoholikuolemilla on suuri merkitys masentuneiden ihmisten kuolleisuudessa Suomessa. Vertailu muihin maihin osoitti kuitenkin, että tämä ei ole yleismaailmallinen ilmiö, kertoo yliopistotutkija Heta Moustgaard Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisestä instituutista.
Suomessa ja Tanskassa, joissa alkoholikuolemat ovat yleisiä, alkoholikuolemat selittivät jopa kolmanneksen masentuneiden ihmisten lyhyemmästä elinajanodotteesta. Ruotsissa ja Italiassa alkoholikuolemien merkitys oli paljon pienempi, ja myös masentuneet elivät pidempään.
- Erityisen yllättävää oli, että masentuneet elivät pidempään maissa, joissa alkoholikuolemat olivat muutenkin harvinaisempia. Alkoholiin liittyvien kuolemien ehkäiseminen voisi siis olla tehokas tapa vähentää masentuneiden kuolleisuutta, Moustgaard sanoo.
Väestörekistereihin perustuva tutkimus kattoi kaikki Torinon kaupungin, Suomen, Tanskan ja Ruotsin 15 vuotta täyttäneet ihmiset vuosina 1993-2007. Masennusta seurattiin masennuslääkemääräyksistä ja sairaalahoitojaksoista masennusdiagnoosin mukaan, ja masentuneiden ja ei-masentuneiden kuolleisuutta seurattiin kuolemansyyrekistereistä.