Pixabay
04:10 - 29.07.2021 / viihde / Findance
Rengasratsia palaa syksyllä tien päälle

Oikealle ja ymmärrettävälle rengastiedolle on tarvetta, sillä suuri osa autoilijoista ei tiedä, kuinka hyvä- tai huonokuntoisilla renkailla he ajavat. Syyskuussa teillä näkyvä Rengasratsia selvittää, miten korona-aika on vaikuttanut tunnollisten suomalaisten renkaisiin.

Kun syyskuussa viikolla 37 rengasratsia taas pyörähtää käyntiin, ilmestyvät valkohaalariset testaajat jälleen teiden varsille. Jo pidemmän aikaa näky on merkinnyt puikko ojossa odottavaa koronatestaajaa, mutta tällä kertaa valkohaalarit katsovat auton renkaiden kuntoa.

”Olemme todella iloisia siitä, että pääsemme jälleen tapaamaan autoilijat tien päällä. Vaikka suomalaiset autoilijat ovat fiksua ja valistusta uskovaa väkeä, parhaiten viestit menevät perille kasvokkain kohdatessa”, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Rengasratsia on Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin yhteinen rengas- ja liikenneturvallisuuskampanja, jota on järjestetty joka syksy vuodesta 1997. Viime syksynä teiden varsilla tehdyt rengastarkastukset jätettiin koronaviruksen vuoksi turvallisuussyistä väliin.

”Perinteisesti suurin osa suomalaisista kuljettajista on pitänyt renkaistaan hyvää huolta. Koronan aikana autoja on välillä seisotettu ja talouskin on saattanut joutua tiukalle. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten poikkeusaika näkyy renkaiden kunnossa.”


Syynissä urasyvyys ja rengaspaineet

Rengasratsia käynnistyy perinteiden mukaan Lasten liikennekaupungista Helsingissä. Samalla viikolla renkaiden kuntoa tarkastellaan Suomessa kolmellakymmenellä paikkakunnalla. Lopuksi tulokset kootaan yhteen.

Tarkastuspisteillä mitataan renkaan kulutuspinnan urien syvyydet sekä osassa ratsioista myös rengaspaineet.

”Urien syvyys vaikuttaa suoraan auton jarrutusmatkaan sekä vesiliirtoriskiin märällä kelillä. Oikeat rengaspaineet puolestaan vakauttavat ajoa, säästävät rengasta turhalta kulumiselta ja säästävät polttoainetta”, Nuora perustelee.

Kun Rengasratsia-viikko on ohi, mittaustulokset kerätään ja analysoidaan.

”Tärkein tavoite on päästä kiinni yleisimpiin rengasriskeihin, tavoittaa huonoilla renkailla ajavat autoilijat ja valistustyön avulla päästä eroon ainakin huonoista renkaista johtuvista onnettomuuksista.”


Moni ei tunnista rengasriskiä

Vuosittain Suomessa jollakin tavalla puutteelliset renkaat ovat mukana noin 28 kuolonkolarissa. Syitä ovat esimerkiksi huonokuntoiset renkaat, sopimaton rengastus tai väärät rengaspaineet.

”Suurin osa ihmisistä uusii renkaansa ajallaan ja osa ei tunnista rengasriskejä. Sitten on pieni osa autoilijoita, jotka eivät välitä, mutta valitettavasti tuossa ryhmässä korostuvat havaintojemme mukaan myös monet muut liikennekäyttäytymisen riskitekijät”, Nuora sanoo.

Tarkastuksia ja tiedon jakamista tarvitaan erityisesti siksi, että aikaisempien vuosien havaintojen perusteella huomattava osa autoilijoista ei tiedä, missä kunnossa heidän renkaansa ovat. Kuitenkin juuri renkaan ja tien väliin jäävä noin kämmenen kokoisen palan kunto ratkaisee, kuinka hyvin auto pysyy tiellä.

”Kyse on sekä omasta että muiden tielläliikkujien turvallisuudesta. Jos renkaiden kuntoa ei tiedä, ei myöskään osaa kompensoida huonojen renkaiden puutteita alhaisemmalla nopeudella.”