Cramon rakennusalan ammattilaisille suunnatun kyselyn mukaan 43 %:lla työmaista ei mitata pölypitoisuuksia. 70 % vastaajista ei myöskään tiennyt kahdeksan tunnin 0,1 mg/m3 keskiarvorajaa syöpävaaralliselle kvartsipölylle. Pölyntorjunta tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja liittää se osaksi olosuhdehallinnan kokonaisuutta.

Alkuvuodesta 2020 voimaan tullut asetus kvartsipölyn tiukentuneista raja-arvoista on otettu vaihtelevasti vastaan rakennustyömailla. Syöpää aiheuttavaa kvartsipölyä on betoni-, kiviaines- ja hiekkapölyssä sekä laasteissa. Kvartsipöly on hienojakoista niin sanottua alveolijakoista pölyä, joka kulkeutuu hengittäessä syvälle keuhkoihin. Kvartsipölylle arvioidaan altistuvan vuosittain noin 40 000 työntekijää Suomessa.

Cramon alkukesästä teettämän kyselyn mukaan vastaajista 70 % ei osannut sanoa, mikä on uuden asetuksen kahdeksan tunnin keskiarvon raja-arvo. 17 % tiesi 0,1 mg/m3 lukeman. 10 % tarjosi 0,05 mg/m3:n arvoa, joka on työhygieniaan liittyvä HTP-arvo. Raja-arvo oli tutuin Etelä-Suomessa ja 35–45-vuotiaiden keskuudessa.

”Kyselyn tulos ei tullut yllätyksenä. Valitettavaa on se, että pölypitoisuuksia mitataan kyselyn mukaan säännöllisesti vain 8 %:lla työmaista ja ajoittain 21 %:lla. 43 %:lla eli lähes puolella työmaista mittauksia ei tehdä lainkaan. Onneksi säännöllisestikin mittauksia tekeviä rakennustyömaita osui otokseen mukaan. Meilläkin on asiakkaita, jotka ovat ottaneet pölymäärien mittauksessa ja torjunnassa käyttöön systemaattiset toimintamallit”, toteaa Cramo Finlandin toimitusjohtaja Tuomas Myllynen.

Pöly on tuttua rakennustyömailla

Kyselyn vastaajista vain 3 % kertoo pölyntorjunnan olevan heillä erittäin hyvää ja 12 % antaa kouluarvosanan 9. Valtaosa eli 52 prosenttia saa arvosanan 6–7. Ohjeen kvartsipölyn torjuntaan oli saanut 23 % työntekijöistä ja 46 % ei ollut saanut. 31 % ei osannut sanoa.

Alveolijakoista pölyä ei voi havaita silmin. Hiukkaskooltaan suuremmat pölyt olivat tuttuja vastaajille: 93 % oli nähnyt rakennustyömaalla leijailevaa pölyä.

Kyselyn mukaan moottoroituja maskeja on käytössä vajaalla 30 prosentilla työmaista, mutta 55 % työmaista ei niitä käytä. Työmailla hyödynnetään säännöllisesti tai joskus osastointia 75 %:lla työmaista. Yli puolella työmaista käytetään suojausta tai pinnat siivotaan säännöllisesti betoni- ja tasoitetöiden yhteydessä.

”Myös imureita on vaihdettu uusimien vaatimusten mukaisiksi, vaikka lähes puolet vastaajista ei tiennyt, onko tekniikkaa päivitetty. Kyselyn mukaan porrashuonekohtaiset keskuspölyimurit myös tyhjennetään säännöllisesti”, Myllynen kertoo tuloksista.

Ennaltaehkäisy ja mittaus avuksi

Cramon tekemä kysely vahvistaa käsitystä siitä, että työmailla on pölyntorjunta lähtenyt hitaasti käyntiin asetuksen voimaan tulemisen jälkeen.

”Hyviä esimerkkejä on kuitenkin paljon, ja me Cramollakin olemme olleet mukana projekteissa, joissa pölynhallinta on otettu osaksi laajempaa olosuhdehallinnan kokonaisuutta ja ennustettavuutta. Tällöin jo suunnitteluvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota työvaiheiden turvallisuuteen ja työmaapölyn syntymistä pyritään ennaltaehkäisemään suunnitelmien avulla. Yhteistyössä voimme yksinkertaistaa ja helpottaa rakennustyömaan arkea monilla keinoilla”, Myllynen miettii.

Olosuhdehallinnan kokonaissuunnitelmaan voi sisällyttää esimerkiksi pölyn osalta työmaan yleisilmanpuhdistuksen, osastoinnin ja tilojen alipaineistuksen, työvaiheiden kohdepoistot sekä päivittäisen rakennussiivouksen. Tietyt työt on hyvä tehdä omissa tiloissaan, ja myös tarvikkeet tulee säilyttää pölyltä suojassa.

”Jatkuvan reaaliaikaisen mittauksen avulla raja-arvoja voidaan seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin tarvittaessa. Työntekijöiden opastus on keskeisessä roolissa niin olosuhdehallinnassa kuin muissakin työturvallisuuteen ja rakentamisen laatuun liittyvissä toimenpiteissä”, Myllynen toteaa,

Kysely suunnattiin alan ammattilaisille

Cramo tilasi digitaalisen kyselyn Norstatilta, ja siihen vastasi yhteensä 303 rakennustyömaalla suorittavissa tehtävissä, esimiestehtävissä ja konttorilla esimiestehtävissä olevaa alan ammattilaista. Vastaajista 26 toimii työsuojelu- ja laatutehtävissä. Vastaajia oli tasaisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Helsingin ja Uudenmaan alueelta ja Pohjois- ja Itä-Suomesta. Noin kolmasosa työskenteli kerrostalotyömaalla. Ikäjakauma kattoi 15-vuotiaista yli 55-vuotiaisiin. Osallistujista oli miehiä 221.

Syksyn yllätyshitti Opettaja Lilli
Klikkaa Spotifyyn ja kuuntele!