Jotta uudisrakennuksen alapohjarakenteisiin ei ajan saatossa kehittyisi kosteus- ja mikrobivaurioita, alapohja voidaan varustaa järjestelmällä, joka kuivattaa ja tuulettaa alapohjarakenteita. Järjestelmä voidaan asentaa myös olemassa olevien rakennusten alapohjaan. Toimitusjohtaja Jarmo Lehtinen lohjalaisesta Humicenter Oy:stä odottaa heinäkuussa alkavia Lohjan Asuntomessuja, jossa kokonaisvaltaiseen kosteudenhallintaan perustuvaa ja yhteistyökumppaneiden kanssa kehitettyä ratkaisua esitellään omakotirakentajille ja -asukkaille.

Rakennusten alapohjan kosteus- ja mikrobivaurio-ongelmiin törmätään HumiCenter Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtisen mukaan usein asuntokauppatilanteissa, kun rakennuksen kunto tutkitaan ennen kaupantekoa.

"Tai kosteusongelmia ilmaantuu siitä huolimatta, että alapohjaan on asennettu tuulettumista edistävä laite, mutta se ei toimi kunnolla tai lainkaan", Lehtinen jatkaa.

"Talvella ongelmia ei yleensä ole, koska kylmä ilma on rutikuivaa, eikä sido kosteutta. Sen sijaan ongelmat voivat ilmetä kesällä, kun alapohjaan tulee tuuletusputken kautta 20- tai jopa 30-asteista lämmintä ilmaa, mutta alapohjatilan lämpötila tuskin yltää 15:tä astetta korkeammalle. Kosteus tiivistyy ja pisaroituu rakenteiden pinnoille, joihin sopivissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa alkaa syntyä mikrobikasvustoa ja -vaurioita", hän selittää prosessista.

Betonirakenteissa vaurioituminen ei useinkaan näy yhtä selvästi kuin eloperäisissä, herkemmin vaurioituvissa puurakenteissa, jotka voivat kuivua talvella ja kastua kesällä, mutta mikrobikasvustot säilyvät niissä ympäri vuoden.

"Jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto ja sisätilojen ilma on hivenen alipaineinen, ilmanvaihto imee alapohjatilasta mikrobipitoista korvausilmaa huoneistoon. Ihmiset reagoivat ja herkemmät voivat sairastua", hän vielä jatkaa.

Tuuletusjärjestelmä jo valmiiksi uuteen rakennukseen

Uudisrakennuksissa ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä sillä, että suunnittelija esittää ja alapohja varustetaan alusta alkaen tuuletusjärjestelmällä.

"Rakennusliikkeet eivät näitä automaattisesti asenna, ellei suunnittelija ole kirjannut niitä suunnitelmiin. Meille mahdollisesti tarjoutuu pian yrityksemme historiassa ensimmäinen kerran toteuttaa sellainen uudiskohde, jossa suunnittelija on ymmärtänyt järjestelmän käytännön merkityksen ja kirjannut sen suunnitelmiin", Lehtinen mainitsee.

Järjestelmän hankinta ongelmien ratkaisemiseksi voi tulla eteen myös silloin, kun esimerkiksi taloyhtiössä todetaan vakavia kosteus- ja mikrobivaurioita, jotka tutkitusti johtuvat huonosti tuulettuvasta alapohjasta ja kosteuden ja mikrobikasvustojen turmelemista alapohjarakenteista.

"Eräässä tapauksessa vaurioituneissa huoneistoissa purettiin pinnat alapohjarakenteisiin saakka ja korjattiin. Kustannukset olivat kymmeniä tuhansia euroja huoneistoa kohti. Jos alapohja varustetaan tehokkaalla ja oikein mitoitetulla kosteudenhallintajärjestelmällä, maapohja saadaan pysymään kuivana ja se tuulettuu, alapohjarakenteet eivät kastu uudestaan, eikä ongelmia enää vastaavalla tavalla ilmene. Silloin myös osakkaiden ja asukkaiden kannalta tilanne muuttuu olennaisesti toisenlaiseksi, kun asuntojen korjaamiselta alapohjaongelmien vuoksi vältytään", hän nostaa esiin.

Tällöin kyse on Lehtisen mukaan siitä, ettei alapohjien kuivattaminen ja kosteudenhallinta olekaan kertaluonteinen hankinta, vaan välttämätön, rakennuksen jatkuvaan ylläpitoon liittyvä järjestelmä.

Tällaisissa tapauksissa toki laite- ja järjestelmähankinta on kertaluonteinen, mutta järjestelmän kuluttamasta sähköstä tulee vakioitu kuluerä rakennuksen ylläpitokustannuksiin. Näin toimien vältytään myös alapohjan korjauskustannuksilta.

Kohteen tarkistus aina paikan päällä käyden

”Kiinteistöt ovat erilaisia, eikä kahta identtistä rakennusta ole, vaikka saman tyyppisiä olisivatkin. Siksi paikan päällä käydään aina, että nähdään, minkälaisessa paikassa rakennus sijaitsee, minkälainen ja kokoinen se on ja onko järjestelmän asentaminen ylipäänsä mahdollista. Myös uudiskohteet tarkastetaan ennen asentamista”, Lehtinen kuvaa valmisteluvaihetta.

Järjestelmän asentamismahdollisuuteen vaikuttaa alapohjan korkeus: ”Matalin alapohjan korkeus, minne olemme järjestelmän asentaneet, alle 50 senttimetriä. 50-60 senttimetrin tilakorkeus on minimi ja 80-100 senttimetriä on jo ihanteellinen. Joissakin kohteissa alapohjassa on jopa mahtunut kävelemään suorana", Lehtinen selittää asennustyöhön liittyvistä rajoitteista.

”Joskus tilanne on sellainen, ettei järjestelmää kannata asentaa ennen kuin alapohja on peruskorjattu, poistettu talon alla olevat lammikot, kenties salaojitettua sokkelin vierusta ja asennettu tarvittaessa pumppukaivot valumavesien poistamiseksi”, hän toteaa.

”Mikäli alapohjarakenteissa ei ole lahovaurioita, alapohjalle voidaan tehdä homepesu. Sitäkään ei aina välttämättä tarvita ennen järjestelmän asentamista”, hän vielä mainitsee.

Pienemmän laitteen tehot riittävät maksimissaan 100 neliön kokoisen rakennuksen alapohjan kuivattamiseen. Tämä laite säätyy automaattisesti alapohjan kosteusolosuhteiden mukaan.

Laitteiden sähkönkulutukseen vaikuttaa, onko päällä vain puhallus vai myös kuivaus.

"Laitteet reagoivat kosteuteen ja säätyvät sen mukaan. Sähkönkulutuksen kannalta olennaista on, että laitteet eivät kuivata tilaa tarpeettomasti, koska silloin laitekin kuluttaa sähköä turhaan", Lehtinen vielä mainitsee.

Mukana Lohjan Asuntomessuilla

Humicenter Oy esittelee maahantuojan ja laitevalmistajan kanssa rakennusten alapohjan kokonaisvaltaista kosteudenhallintajärjestelmää ja siihen liittyvää palvelukonseptia Lohjan Asuntomessuilla 9.7. - 8.8.2021.

Omakotitaloasukkaat ovat kosteudenhallintajärjestelmän kannalta HumiCenterille tärkeä kohderyhmä. Toiveena Asuntomessuihin liittyen onkin, että tietoa ja käytännön kokemuksia saataisiin leviämään esimerkiksi Omakotiliiton-yhdistysten piiriin. Tärkeitä kohderyhmiä tiedon eteenpäin saamisen kannalta Lehtisen mukaan ovat myös suunnittelijat, kosteuskartoittajat, isännöitsijät ja taloyhtiöt.