Arjen Katsaus -kyselyssä kysyttiin työssä käyviltä suomalaisilta tammikuussa 2021 oman työn pahimmista ongelmista. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa palkan vastaamattomuus työn vaativuuteen nähden, ja esille nousivat myös arvostuksen puute ja huono johtaminen. Lisäksi työn henkinen kuormittavuus tunnistettiin ongelmaksi. Työelämän ulkopuolella olevat näkevät suurimpana ongelmana työelämän kuormittavuuden ja stressin.

Työssä käyvien suomalaisten mielestä eniten tyytymättömyyttä omassa työssä aiheuttaa palkka, joka ei vastaa työn vaativuutta, selviää LähiTapiolan Kantar TNS:llä tammikuussa 2021 teettämästä Arjen Katsaus -kyselystä. Tätä mieltä oli useampi kuin joka kolmas (36 prosenttia) kysymykseen vastanneista työelämässä olevista suomalaisista.

- Yllätyin, että tyytymättömyys palkkaan nousi suurimmaksi ongelmaksi. Palkalla on toki merkitystä, mutta tutkimusten mukaan palkka ei ole motivaatiotekijänä se tärkein. Tällä hetkellä tuloksissa varmasti korostuu se, että monet ovat koronan vuoksi joutuneet työssään erittäin tiukoille, ja heiltä on vaadittu aikaisempaa enemmän joustoa ja venymistä. Ehkä on koettu, että suhteessa rahalliseen korvaukseen on tehty enemmän. Työskentely poikkeustilanteessa on kuormittanut niin fyysisesti kuin henkisesti, toteaa LähiTapiolan työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä vastaava HR-päällikkö Mari Keränen.

Kyselyyn vastanneet johtajat olivat erityisesti muita ryhmiä tyytymättömämpiä palkkaansa. Heistä lähes puolet (48 prosenttia) mainitsi palkkansa vastaavan huonosti työnsä vaativuutta. Ylemmät toimihenkilöt olivat sen sijaan muita tyytyväisempiä, ja heistä keskimääräistä harvempi pitää palkkaansa työnsä vaativuuteen nähden liian pienenä.

- Tämä hämmästytti ehkä vielä enemmän. Tietyn tulotason jälkeen palkka menettää merkityksensä työhyvinvointiin vaikuttavana asiana. Korkeimmissa tuloluokissa suurimpana motivaatiotekijänä nousee työn merkityksellisyys. Voi tietenkin olla, että erityisesti johtajat ovat kokeneet joutuneensa koronapandemian aikana venymään heille vieraille osa-alueille, mikä on aiheuttanut tunteen siitä, että vastuu on kasvanut, mutta rahallinen korvaus on pysynyt samana.

Arvostuksen puute ja johtamisongelmat näkyvät

Toiseksi eniten kyselyyn vastanneet työssäkäyvät suomalaiset mainitsivat oman työnsä ongelmiksi arvostuksen puutteen (30 prosenttia) sekä huonon johtamisen (29 prosenttia).

- Toisten arvostus pitäisi olla työelämän perusjuttu. Jokainen haluaa kokea olevansa arvokas ja tehdä jotain merkityksellistä. Meille suomalaisille oman itsensä arvostaminen ja ylpeys omasta osaamisesta saattaa olla hieman hankalaa. Johtamisen ja esimiestyön tärkein tehtävä on tukea sitä, että jokaisesta saadaan paras potentiaali esille. Kyselyn perusteella siinä on vielä paljon tehtävää, Keränen toteaa.

Runsas neljäsosa vastaajista (28 prosenttia) kertoo oman työnsä stressaavan tai kuormittavan liikaa henkisesti, ja noin neljäsosalla on mielestään liikaa töitä. Tyytyväisimpiä työmääräänsä ovat alemmat toimihenkilöt, heistä hieman pienempi osa (19 prosenttia) muihin ammattiryhmiin verrattuna ajattelee, että työtä on liikaa. Mari Keränen tietää, että kognitiivinen uupumus onkin nykyään hyvin tyypillistä.

- Työ on pirstaloitunutta ja saamme jatkuvasti tietoa eri kanavista, ja olemme alttiina teknologian ärsykkeille koko ajan. Se kuormittaa aivojamme emmekä ehdi palautua, Keränen luettelee kognitiiviseen uupumiseen johtavia tekijöitä.

- Töitä ei aina edes välttämättä ole liikaa, mutta useat kokevat riittämättömyyttä. Etätöiden myötä monilta puuttuu luonnollinen vuorovaikutus, ja tilalle on tullut pärjäämisen kulttuuri, jossa ruudun välityksellä vaihdetaan työn kannalta vain olennaiset kuulumiset työsuorituksista. Helposti voi tulla olo, etten ole itse saanut mitään aikaiseksi. Se luo pohjaa myös stressille, hän jatkaa.

Työelämästä todellisuutta huonompi kuva?

Kyselyssä kysyttiin myös työelämän ulkopuolella olevien käsityksiä työelämän pahimmista ongelmista. Heistä lähes puolet nosti työelämän suurimmaksi ongelmaksi työn kuormittavuuden ja stressin. Toiseksi eniten korostui palkan vastaamattomuus työtehtäviin nähden.

- Jos on esimerkiksi ollut pitkään työttömänä ja kokenut epäonnistumisia vaikka työn haussa, se alkaa helposti muokata omaa ajattelua, ja työelämä saatetaan nähdä negatiivisemmin. Mutta kyllä maailma on toki nopeutunut. Myös esimerkiksi monilla eläkeläisillä on kokemusta siitä, että työelämän tahti on kiristynyt ja stressi lisääntynyt. Kuitenkin samaan aikaan on hyvä muistaa, että monet voivat edelleen todella hyvin työelämässä, Keränen lohduttaa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

LähiTapiola teetti Arjen Katsaus -tutkimuksen Kantar TNS:llä 15.1. –21.1.2021

Tutkimukseen vastasi 1 027 henkilöä, jotka edustavat maamme 15-74 –vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).

Työelämässä mukana olevilta (n. 536) kysyttiin ”Mitkä ovat tällä hetkellä pahimmat ongelmat omassa työssä?

Näin vastattiin:

palkka ei vastaa työn vaativuutta, 36 %
arvostuksen puute, 30 %
huono johtaminen, 29 %
työ stressaa tai kuormittaa liikaa henkisesti, 28 %
työtä on liikaa, 24 %
huonot etenemismahdollisuudet, 18 %
vapaa-aikaa ei jää tarpeeksi, 17 %
huono ohjeistus työtehtäviin, 13 %
ikävät työkaverit, 7 %
kiusaaminen, 4 %
ahdistelu, 2 %
jokin muu asia, 6 %
ei mikään mainituista/erityisiä ongelmia ei ole, 18 %
en osaa sanoa, 1 %

Työelämän ulkopuolella olevilta (n. 498) kysyttiin ”Mitkä ovat tällä hetkellä pahimmat ongelmat työelämässä Suomessa?”

Näin vastattiin:

työ stressaa tai kuormittaa liikaa henkisesti, 45 %
palkka ei vastaa työn vaativuutta, 42 %
huono johtaminen, 41 %
arvostuksen puute, 32 %
työtä on liikaa, 24 %
huono ohjeistus työtehtäviin, 18 %
vapaa-aikaa ei jää tarpeeksi, 17 %
kiusaaminen, 14 %
ikävät työkaverit, 11 %
huonot etenemismahdollisuudet, 9 %
ahdistelu, 9 %
jokin muu asia, 4 %
ei mikään mainituista/erityisiä ongelmia ei ole, 5 %
en osaa sanoa, 13 %