Mikko Käkelä
13:40 - 03.02.2021 / viihde / Findance
Annikka Mutanen on vuoden 2021 tiedetoimittaja - Koronavirukselle Tiedetoimittajain liiton Vuoden Ilmiö -tunnustus

Vuoden tiedetoimittaja, Helsingin Sanomain Annikka Mutanen sanoo, että koronavirusepidemia on tietysti ikävä juttu, mutta sukupolvellamme ei ole syytä viritellä itkuvirsiä sen takia. Paljon pahemminkin voisi olla.

Tämän vuoden tiedeviestintäpalkinto myönnettiin Tieteen päivien tapahtumatuottaja Mandi Vermilälle ja Museoliiton Museokortille.

Tiedetoimittajain liiton historian ensimmäisen Vuoden ilmiö -tunnustuksen saa koronavirus, joka nosti tutkitun tiedon kysynnän aivan uudelle tasolla kaikkialla maailmassa.

Tiedetoimittaja Annikka Mutasen mielestä koronapandemia on luonut tiedeuutisille uutta kysyntää ja lukijakuntaa. Poikkeusajan uutisnälkä on valtava. Mutanen arvioi, että korona on nostanut erikoisalan statusta myös hänen välineessään Helsingin Sanomissa.

- Sairauden aiheuttamaa kärsimystä yksilötasolla ei pidä vähätellä. Mutta viime vuosisadan alussa maailmassa riehui espanjantauti, joka tappoi kymmeniä miljoonia nuoria, parhaassa työiässä olevia ihmisiä. Pienten lasten äidit ja isät lähtivät aamulla töihin, ja illalla he olivat kuolleet.

Koronapandemia on moninkertaistanut tutkitun tiedon tarjonnan maailmanlaajuisissa tietoverkoissa. Tutkijat, toimittajat ja poliitikot ovat joutuneet hyväksymään tiedon epävarmuuden ja jatkuvan muuttumisen.

- Myös me toimittajat voimme eksyä harhaan ja näemme vain todisteet, jotka tukevat omaa käsitystämme ja unohdamme muut. Koko ajan pitäisi pystyä arvioimaan itseään ja miettiä, puhuuko jokin omaa käsitystä vastaan, muistuttaa Annikka Mutanen.

Kuinka saada suuri yleisö tieteen ja taiteen kuluttajiksi?

Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkintojen saajat johdattavat suomalaisia tieteen ja taiteen kuluttajiksi. Tieteen päivät keräävät Helsingissä reilusti yli 10 000 kuulijaa joka toinen vuosi; tämänvuotisen verkkotapahtuman katselukertoja oli jo ensimmäisellä viikolla reilut 36 600. Tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon saaja, vastaava tapahtumatuottaja Mandi Vermilä on tuonut päiville uutta yleisöä ottamalla sosiaalisen median vahvasti mukaan markkinointiin ja ohjelman välittämiseen.

- Somesta on tullut koko ajan kehittyvä live-tapahtumien alusta. Silti jokaisen tutkijan ei tarvitse olla somessa ja hallita sen menetelmiä, vaan kaikenlaiselle tiedeviestinnälle on nyt kysyntää, sanoo Vermilä, joka tuottaa Tieteellisten seurain valtuuskunnassa tiedetapahtumia laajalla skaalalla.

Tiedeviestintäpalkinnon saa myös todelliseksi kassamagneetiksi osoittautunut, kohta kuusivuotias Museokortti, jota Tiedetoimittajain liitto kiittää kestäväksi kulttuuriteoksi.

- Kortin houkuttelemana moni museo on saanut aivan uudenlaista yleisöä, ja kävijämäärät ovat kasvaneet 5,4 miljoonasta 7,6 miljoonaan, kertoo Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. Tärkeintä on kuitenkin ”kanta-asiakkuus kulttuuriperintöön”.

- Sillä on itseisarvoa, että ihmiset käyvät museoissa saamassa elämyksiä ja oivalluksia tieteen ja taiteen äärellä. Se tukee ihmisen jatkuvaa oppimista ja hyvinvointia, Kimmo Levä painottaa.

Koronavirukselle Tiedetoimittajain liiton Vuoden Ilmiö -tunnustus

Koronapandemian aiheuttamien inhimillisten, yhteiskunnallisen ja taloudellisten menetysten mittakaava on valtava, samoin sen vaikutukset tiedeviestinnälle ja tieteen lukutaidolle. Vuonna 2020 käynnistynyt koronapandemia on laittanut journalistit ja tiedeviestijät etsimään tietoa, yleistajuistamaan tiedettä ja erottamaan tutkittua tietoa huuhaasta. Tutkijat, asiantuntijat ja jopa poliitikot ovat joutuneet opettelemaan viestintätaitoja, jotta heidänkin viestinsä menisi perille tässä globaalissa kriisissä. Pandemian moninaisten vaikutusten vuoksi vastauksia on pitänyt hakea monilta eri tieteenaloilta.

Tutkitun tiedon luonne ja merkitys ovat kohonneet aivan uudelle tasolle, toteaa Tiedetoimittajain liiton hallitus Vuoden ilmiö -tunnustuksen perusteluissaan.