Miika Kuisma on tullut dance-alaa tunteville tutuksi monesta eri yhteydestä.
Miika Kuisman ja Mikko Niemisen Subliner valloitti listojen ykköstiloja
mp3.comissa. Subliner on englantilaisella levy-yhtiöllä, mutta kaksikko on levyttänyt
Suomessa DualSpin-nimellä. DualSpinin edellinen single, Quantum Leap, ylsi
Findance top-50 -listan ykköstilaan. Lisäksi Kuisma on tehnyt musiikkia
omalla nimellään, Lost Method -projektissa ja singaporelaisen Luke Chenin kanssa
Fluid In Motion -nimellä. Miika valitsi omaa nimeään kantavan projektin levy-yhtiöksi
yhdysvaltalaisen Fragrant Musicin.
- Aluksi olin aika imarteltu tavasta jolla sieltä lähestyttiin.
Viesti oli se, että he halusivat monen vuoden yhteistyötä ja uskoivat tehneensä
hyvän löydön. Mutta aika pian kävi selväksi, että kyseessä oli myös uskottava label, jonka historiasta löytyy
paljon julkaisuja, tunnettuja nimiä yms. asioita. Tärkeää oli myös se, että vaikka yhtiö onkin
amerikkalainen, niin heidän suurin markkina-alueensa on Englanti. Nämä olivat oikeastaan kaikki ne
kriteerit, joita olen hakenut viimeisen vuoden-parin aikana. Vaikka prosessi kestikin
vuoden verran, niin itse sopimus syntyi helposti. Kaikki tuntui reilulta ja homma meni koko ajan
eteenpäin. Ambush-singlen ensipainos on 2500 vinyyliä, joka on uuden
nimen ekaksi julkaisuksi aika mittava määrä, Miika iloitsee.
Kuisma tulee julkaisemaan oman nimensä alla niitä biisejä, joista hän itse
pitää eniten ja joiden takana hän pystyy seisomaan loppuun asti. Hän korostaa erityisesti, että
hän ei suostu olemaan tavallinen artisti.
- Soundi on kiukkuista juna-progrea, b-puolelle vähän melodiaa
ja vokaaliakin. Ehkä olisin mieluiten piirien
vihreä lammas, jonka tekemisiä kaikki vähän ihmettelisi päät pyörällä.
Suomalaiset ja ulkomaiset levy-yhtiöt
Varsinkin suomalaiset dance-artistit pyrkivät entistä enemmän
menestykseen ulkomaisten levy-yhtiöiden kautta. Asiaan vaikuttaa
tietysti sekin, että dance-musiikki menestyy melko heikosti Suomessa
tällä hetkellä.
- Mun mielestä on luonnollista, että levy-yhtiöllä on parhaat
edellytykset pärjätä omalla maallaan. Jos haluaa suunnata musiikkinsa esim. Englannin
markkinoille on selvää, että sikäläinen levy-yhtiö tekee sen paremmin kuin suomalainen.
Mulla on sellainen käsitys, että esimerkiksi Daruden läpimurto
Briteissä oli pitkälle paikallisen Neo Recordsin ansiota, Miika sanoo.
Usein ajatellaan, että suomalaiset levy-yhtiöt hakevat
dance-alalta selkeästi vain hittejä, kun ulkomaiset levy-yhtiöt ovat enemmän kiinnostuneita
artistin uran kehittämisestä. Suomessa on useita esimerkkejä, että dance-artisti on heitetty
ulos muutaman singlen jälkeen, kun menestystä ei ole heti tullut.
- En usko että levy-yhtiöitä kiinnostaa heitellä porukkaa sisään ja
ulos. Luullakseni aina kun uusi artisti otetaan sisään, niin siinä ajatellaan pidemmälle.
Usein varmaan tilanne on kuitenkin se, että sisään otettaessa artisti ei ole "valmis",
vaan potentiaalista artistia aletaan kehittämään levy-yhtiön
opastuksella kohti jotain suurempaa. Yleensä aikaisintaan kahden vuoden päästä voidaan sanoa, että
kannattaako jatkaa vai ei. Luulen kyllä, että tuossa vuosi takaperin moni firma haaveili
omasta Darudestaan ja konemuusikoita haalittiin juuri siinä toivossa, että saadaan nopea hitti
jostain. Näen tässä kyllä paljon yhtäläisyyksiä IT-alan "hypen ja tuhon" suhteen, Miika miettii.
Antti Niemelä 07.12.2001
