Erilaisista tuotantoprojekteistaan ja soolourastaan tuttu Lauri Järvilehto on hiljalleen siirtynyt musiikkimaailmasta tieteen pariin. Mies aloitti filosofian opinnot vuonna 2004.
- Viimeiset pari vuotta olen kirjoittanut väitöskirjaa tietoteoriasta, jonka saan toivottavasti tänä vuonna valmiiksi. Ammattimuusikkona en ole enää toiminut hetkeen, vaan keskityn nyt uraani filosofian tutkijana ja kouluttajana.
Vaikka musiikki ei näyttele miehen elämässä
enää niin suurta roolia kuin kymmenen vuotta sitten Twilight Cinema -albumin aikoihin, niin senkin saralla on tapahtunut
viimeisen viiden vuoden aikana.
- Lau -projektin All This Instead -levyn jälkeen teimme bändin kanssa jonkin verran keikkoja, esimerkiksi Koneistossa, DBTL:ssä ja Saksan Popkomm-tapahtumassa. Levyä julkaistiin aika kivasti myös Suomen ulkopuolella. Sen jälkeen tein pari sinkkua Nine2Five Recordingsin The Executives -projektiin ja muita pienempiä projekteja. Pari vuotta myöhemmin tuotimme Kemopetrolin Kalle Koiviston kanssa levyn rock-yhtye Calfille, joka oli mahtava irtiotto konepuolelta – oli hauska funtsata välillä kitarasoundeja. Lisäksi väänsin vielä viime vuoden alkuun asti jonkin verran musiikkia televisioon ja kansainvälisiin mainosspotteihin, Lauri kertaa lähivuosien tapahtumia.
Songsworth - Jarren ja Vangeliksen hengessä
Järvilehto julkaisi hiljattain uuden albumin Songsworth-nimikkeellä. Mies kuvailee Land of Willow City of Steel -albumin sisältävän 80-luvun suuruuksien Jarren ja Vangeliksen hengessä tehtyä instrumentaalisyntetisaattorimusiikkia.
- Tämä on ollut minulle eräänlainen paluu juurille. Ammattiuralla nuoruuteni synafanitukselle ei ollut ihan kauheasti käyttöä, ja tietyssä mielessä halusin jopa tehdä irtiottoakin Jarre-soundista. Sitten kun huomasin, että ammatillinen kunnianhimo alkoi suuntautua tieteen pariin, pystyin katsomaan rehellisemmin, mikä musiikki tulee minulle luonnostaan. Kävi ilmi, että kaikkein luontevimmalta tuntui tämä orkestraalis-synteettinen soundi, Lauri kertoo.
Kokonainen albumi oli kuitenkin jäädä tekemättä.
- Sain ensimmäisen masterin valmiiksi jo keväällä 2008. En ollut kuitenkaan tyytyväinen kokonaisuuteen, joten kuoppasin levyn. Sen jälkeen aloin keskittyä enemmän tutkimustyöhön. Viime syyskuussa olin tulossa Englannista yhdeltä kokousmatkalta ja kuuntelin lentokoneessa aikani kuluksi noita julkaisematta jääneitä biisejä. Yhtäkkiä ne alkoivat loksahdella paikoilleen yksi toisensa jälkeen: kiitoradan lähestyessä kuuntelin levyä jo melkein lopullisessa muodossaan. Eli levy yllätti minut pitkälti puun takaa. Syksyn mittaan työstin sitten levyn valmiiksi. Jollakin jännällä tavalla se pakotti itsensä maailmaan.
Scifi-bongarin unelma
Songsworthin albumi on kauttaaltaan futurististen scifi-teemojen ympäröimä. Lauri kertookin olleensa lapsesta saakka kova scifi-fani.
- Yksittäisten biisien sci-fi-viittaukset nousevat minuun vaikutuksen tehneistä teoksista ja asioista; mukana on esimerkiksi Isaac Asimovia, William Gibsonia, Fritz Langia, Stephen Hawkingia, japanilaista animesuuruus Leiji Matsumotoa ja niin edelleen. Olen avannut levyn teemoja ja kulttuuriviittauksia pienillä blogipostauksilla verkkosivuilla songsworth.com. Itse taiteilijanimi on väännös runoilija William Wordsworthista.
Levyn musiikillisiksi innoittajaksi Järvilehto mainitsee erityisesti Jarren Magnetic Fieldsin
ja Revolutionsin sekä Vangeliksen Directin, mutta myös
elokuvamusiikki on antanut osansa.
- Musiikki leijailee välillä myös hyvin samantapaisissa maastoissa kuin Hans Zimmerin ja James Hornerin leffamusa. Lisäksi vaikutteina on taustani klassisen musiikin parissa, erityisesti Beethoven, Chopin ja Samuel Barber. Ja tuoreemmasta musiikista mainittakoon vaikkapa William Ørbit ja Röyksopp.
Pitkäsoitto on jaettu kahteen osaan Orchard Prowess ja Magnetic.
- Nimet viittaavat tyypilliseen tieteiskirjallisuusvisioon, jossa maailma on jakautunut yhtäältä huipputeknologisiin kaupunkeihin ja toisaalta koskemattomaan luontoon. Siitä siis myös lämmin, orkestraalinen ja orgaaninen A-puoli ja elektroninen, viileä ja digitaalinen B-puoli. Tosin levyn loppunousu Hoshino Tetsuroon sitoo vähän langanpäitä yhteen – biisin nimi on viittaus Leiji Matsumoton anime-klassikko Galaxy Expressiin, jossa Tetsuro-poika haluaa itselleen robottiruumiin, mutta lopulta tajuaa, että ihmisenä on sittenkin parempi. Levy päättyy siis viileän elektronisen teknomaiseman jälkeen orgaanisempaan auringonnousuun.
Epätekijänoikeuksia
Järvilehto tekee Songsworth-albumillaan poikkeuksellisen ratkaisun. Levy on ladattavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi projektin nettisivuilla ja kaiken lisäksi sitä voi käyttää tekijänoikeusvapaasti missä tahansa yhteydessä.
- En oikein usko, että 1900-lukulainen kappalemyyntiin perustuva ansaintamalli olisi enää kovin pitkään elinkelpoinen, kiitos internetin. Mielestäni informaatioalalla työskentelevien kannattaisi tutkia mahdollisuuksia tulonhankintaan muun kuin itse informaation myymisen kautta, Lauri tuumii.
- Esimerkiksi Seth Godinin kannattama käännetty harvinaisuus (reverse scarcity) -malli on mielenkiintoinen: itse informaatio (musiikki, leffat, kirjat, tutkimukset) pannaan vapaaseen jakoon, ja liiketoimintaa harjoitetaan tarjoamalla jotakin luontaisesti harvinaista, esimerkiksi asiantuntijapalveluita tai 3D-näytöksiä. Näin kaikki voittavat: informaatio on kaikkien saatavilla, ja lisäarvoa tuova elementti mahdollistaa informaation tuottajan tulonhankinnan. Jos joku keksisi, miten reverse scarcity -mallia voisi soveltaa musiikkipuolelle, se parantaisi nähdäkseni aika monta päänsärkyä. Jostainhan muusikonkin on leipänsä tienattava.
Uncopyright-ajatuksessa miehelle tärkeintä on, että Songsworthin tyyppisestä musiikista pitävät löytäisivät albumin.
- Jos siitä on jollekin iloa esimerkiksi YouTube-taustamusiikin, samplejen tai laulutaustojen muodossa, hyvä niin. Ei se ole minulta pois. Uncopyrightista löytyy muuten loistava luonnehdinta täältä: http://mnmlist.com/uncopyright-and-a-minimalist-mindset/.
Songsworth-albumi on kuitenkin myös myynnissä netissä. Mies ei osaa itsekään sanoa, että käykö se kaupaksi ilmaislatauksen vuoksi.
- Tärkein syy siihen, miksi laitoin levyn verkkolevykauppoihin oli, että sen saisi mahdollisimman laajaan jakeluun. Verkkosivulla olen ohjannut maksuhaluiset Kiva.org:n sivuille www.kiva.org. Kiva on hieno tapa auttaa pikkurahalla kehitysmaayrittäjiä. Tavallaan itse levymyynti on tässä sivuseikka. Jos ihmiset eivät löydä levyä, kyse on kuitenkin pikkurahoista. Ja jos löytävät, jonkinlainen ansaintamalli hahmottunee esimerkiksi reverse scarcity -mallin mukaan.
- Toivon toki, että ihmiset löytäisivät levyn ja lataisivat sitä. Suurin motivaattori levyn julkaisemiselle oli, että tällaisesta musiikista pitävät ihmiset kuulisivat sen. Sitä, miksi se on itsessään niin tärkeää on pohjimmiltaan aika vaikea selittää.
Tulevaisuus avoinna
Järvilehdon musiikillinen tulevaisuus on arvoitus miehelle itselleenkin.
- Musiikki on iso osa elämääni, mutta tällä hetkellä tutkimus- ja koulutustyö vie sen verran aikaa, ettei uusia projekteja ole suunnitteilla. Tutkimustyö on muuten luonteeltaan hirveän lähellä musiikin tekemistä, mutta siinä saa käyttää päätään enemmän. Usein muusikkokollegani sanoivatkin minulle, että ajattelen ihan liikaa – nyt teen työtä, jossa liikaa ajatteleminen ei määritelmällisesti ole mahdollista.
- Tavallaan tämä levy on eräänlainen välitilinpäätös yhdelle elämänvaiheelle. Katsotaan sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Antti Niemelä 25.03.2010