Sonata Arctica julkaisee 23. toukokuuta
uuden albuminsa Unia. Tapasin yhtyeen laulajan
Tony Kakon ja kosketinsoittaja Henrik
Klingenbergin Helsingissä, jossa miehet olivat
promootioreissulla. Unia-albumin on ennakkoon
puhuttu vievän Sonata Arctica progressiivisempaan
suuntaan.
- Kun jotain mukamas pitää aina puhua, niin mä oon niissä nettipäiväkirjoissa sanonut niin. Se on sama kuin yrittäis kertoa uutisia pianolla, ei se vaan onnistu. Ei musiikkia voi selittää, Henrik tuumii.
- Kaipa se vissiin on jollakin tapaa kehittynyttä, Tony jatkaa.
- Aletaan bändinä olla murrosiän kynnyksellä, kiukuttelua ja kapinaa alkaa olemaan.
Powermetalliksi en menis välttämättä enää tätä sanomaan.
- Määritellään genre uudestaan,
Henrik naurahtaa.
Levyllä oli ollut useita työnimiä, mutta
yhtye päätyi komeaan suomalaiseen nimeen.
- Joulun aikaan jo luulin, että oli valmis nimi ja se on ok. Sen pohjalta tehtiin bookletin sisäkansia
ja graffat oli jo hyvällä mallilla, kun huomas, että valittua nimeä olis väännetty eri suuntaan ja meistä olis tullut ihan väärä kuva.
Kuten gay-sana on mennyt pilalle, kun siitä on tehty homo, vaikka se tarkoittaa iloista. Unia ajoi saman asian kuin aiemmin mietitty pidempi nimi, Tony kertoo ja mainitsee, että Unelmia
oli toinen mahdollinen nimi, mutta se tuntui kornilta.
- Unia-nimestä voi englanninkielinen löytää jotain yhtenäisyyttä unity-sanan kautta ja se voi toimia jollekin ihmisille myös utopia-tyyppisenä paikkana.
Yhdistellen englantia ja suomea
Yleensä bonus-raitoja sisällytetään vain Japanin-painoksiin, mutta
tällä kertaa Suomeenkin on suunnattu oma raitansa To
Create A Warlike Feel, jossa vierailee Jarkko Martikainen.
- Siinä on sellainen omituisuus, että yhdessä kohtaa lauletaan yhtä aikaa suomeksi ja englanniksi eri melodiaa. Se toimii makeasti yhteen, mutta ulkomailla se ei avaudu. Siinä pitää valita, että kuunteleeko mua englanniksi vai Jarkkoa suomeksi, Tony kertoo.
- Karmila (tuottaja, miksaaja) pyöritteli kyllä päätään. Sanoin Mikolle, että ajattelee sen vaan kahtena eri soittimena eikä, että mitä siinä sanotaan ja sitten se balanssi löyty, Henrik hymyilee.
Ensimmäiseen single-julkaisuun,
Paid In Full, kuvattiin musiikkivideo Kemissä.
- Se on ihan soittovideo. Siinä heilutaan jäällä ja räjäytellään dynamiittia, Tony sanoo.
Paid In Full -singlellä yhtye
pääsi jälleen coveroimaan. Tällä kertaa kohteeksi valittiin
Gary Mooren klassikko Out In The Fields.
- Se on hyvä biisi, eikä me tehty sille hirveesti mitään muutoksia, vaan se on aika lähellä alkuperäistä, Tony kuvailee ja mainitsee, että Gary Mooren paras biisi on kuitenkin
Over The Hills And Far Away, mutta Nightwish
ehti jo coveroida sitä.
Painajaisia
Kakko on jatkanut mielestään samaa sanoituksellista linjaansa, että
kirjoittaa mistä sattuu, eikä jaksa keskittyä samaan teemaan kovin
pitkään.
- Mä diggaan My Dream´s But A Drop Of Fuel For A Nightmare -biisistä, se on niin omituinen lyyrillinen teos, että se on hauska. On sellainen sanonta, että se, joka uniinsa uskoo, niin varjojaan pelkää, niin ruvettiin siltä pohjalta rakentamaan sitä kappaletta.
Tony meni kirjastoon ja tutki
unien tulkintaa käsitteleviä kirjoja.
- Otin kaikkia huonoja enteitä, mitä siellä oli ja mielivaltaisesti yhdistelin niitä. Se on ikinä ainoa sanoitus, josta oon kokenut tarvetta selittää sitä, koska se ei varmasti avaudu millään lailla, Tony miettii.
Unia netissä
Varsinkin metallilevyjen osalta promoja jaetaan toimittajille
hyvissä ajoin ennen kaupallista julkaisua. Näin jälleen kerran
levy vuoti Internetiin ennen julkaisua.
- Kyllähän se vituttaa. Jos mulla olis päivätyö, niin mä lopettaisin, enkä tekis enää musiikkia. Se on törkeetä, se on kuin maanviljelijältä
joku hakisi perunat pellosta, Tony harmittelee.
- Alunperin siitä julkaistiin vain sähköinen versio, jossa on vesileima. Pääasiassa suomalaisilta median edustajilta tuli niin paljon negatiivista palautetta siitä sähköisestä jutusta, että oli pakko painaa
vielä levy. Monillehan promokappale on ainoa palkka, mitä ne saa siitä. Kun promot oli lähetetty, niin ei montaa päivää mennyt, niin se oli
netissä.
- Tämmöstä se tulee olemaan. Eniten harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka oikeesti haluaa odottaa sitä hetkeä, kun ne aukasee sen levyn
ja pistää soimaan. Käynyt itselle samanlailla, että odottaa levyä ja joku sanoo kuukausi ennen julkaisua, että mulla on se levy, Henkka
mainitsee.
Myös laillinen nettijakelu vaikuttaa
kansitaiteen merkityksen vähentymiseen.
- Pitää siinä vaiheessa ruveta kirjoittamaan kirjoja, niitä vissiin painetaan ihan paperille vielä. Mulla on vihasuhde nettiin. Rakkautta
ei juuri löydy, vaikka jotkut nettipelit onkin kivoja. Sähköpostit on perseestä, ne vie liikaa aikaa. Nettipuhelin on kyllä mukava asia, mutta
niistä kun menee Soneran ihmisiltä kysymään, niin nettipuhelimet on sitä piratismia perkele, Tony nauraa.
- Ainahan kaikkia vituttaa joku asia, meitä nyt harmittaa tämä, Henrik tiivistää.
Sonata Arcticaa pelimuodossa
Englantilainen Zelian Games työstää parhaillaan Sonata
Arctica -tietokonepeliä Winterheart´s Guild
-albumin hengessä.
- Demoversio on tehty, mutta mitään pelattavaa me ei olla vielä nähty. Ne tyypit on nysvännyt sitä pari vuotta ja ne nysvää sitä niin kauan, että se on oikeesti hyvä, Henrik
uskoo.
- Mä odotan, että se peli on hyvä, mutta siltä en odota mitään, että miten se menee yleisöön. Kuinka moni pystyy sanomaan, että on hahmona tietokonepelissä, Tony ylpeilee.
Mainitsen, että pelihistoriasta löytyy
ainakin Motörheadille omistettu peli Amiga-aikaan ja
PlayStation 1:n Firebug, jossa pelihahmoina
seikkailivat mm. Bomfunk MC´sin Raymond Ebanks
ja DJ Gismo.
Aloite peliin tuli Englannista, mutta
miehet olivat aluksi varautuneita. Sonata Arctica kohtasi
pelin tekijät Englannissa keikkamatkan yhteydessä ja
he vakuuttuivat suunnitelmista.
- Ne oli innostuneita Winterheart´s Guild -levyn grafiikasta ja halusivat sen tyyppistä musiikkia. Varsinaisia biisejä tuntuis vähän pahalta alkaa laittamaan. Yhden kappaleen teinkin (The Worlds Forgotten, The Words Forbidden), mutta siitä tuli liian hyvä ja monet sanoi, että on hirveetä tuhlausta laittaa vain tietokonepeliin tuo biisi. Pelifirma ajatteli, että laitettaisiin se lopputeksteihin, Tony kertoo ja mainitsee sen olevan vielä huonompi ajatus heidän kannaltaan.
- Mutta nyt se on omasta mielestäni oikein hyvä osa uutta levyä. Taustamusiikin tekeminen peliin kyllä kiinnostaisi, siinä ei tarvitsisi huolehtia lyriikoista.
Antti Niemelä 18.05.2007
