Katra on ehdottomasti yksi syksyn mielenkiintoisimmista
kotimaisista tulokkaista. Tamperelaisneitosen esikoissingle, Sahara,
on luvassa 6. syyskuuta ja mielenkiintoinen oopperarock-suuntaus
on jo herättänyt kiinnostusta radiokanavilla. Sovimme
haastattelun tamperelaiseen kahvilaan, jonne Katra saapuikin
uljaine punaisine hiuksineen.
Klassista musiikkia opiskellut
Katra on aiemmin nähty pienemmissä rooleissa monissa yhtyeissä, joista
kannattaa mainita Lovex, Essentia, The Mimic
ja Two Witches.
- Essentiassa soitin lukioaikana syntikkaa ja lauloin taustoja. Pienestä
pitäen oon opiskellut pianon soittoa, ennen kuin vaihdoin sen lauluun.
Lovexissa soitin kans ja lauloin sinkulle taustaa. Sen jälkeen olen tehnyt
vielä pieniä hommia kuten hoitanut heidän nettifoorumia, olen tällainen
seminettifriikki. Two Witchesille lauloin kans sinkulle taustaa ja The Mimic
oli lähinnä teini-iän kokeilu.
Katra on perinyt upean etunimensä isoisoäidiltään.
- Joskus hain väestörekisterikeskuksesta ja silloin olin
Suomen ainut Katra isoisoäitini lisäksi. Sitten, kun hän kuoli, niin oli enää yksi, mutta
nyt on jostain kyllä pompannut toinen Katra, ilmeisesti vasta syntynyt.
Etnomyyttistä oopperarokkia
Katra esittää musiikkia, jollaista ei aiemmin olla suomeksi kuultu.
- Tämä on semmoista melodista rokkipoppia oopperalinjalla,
etnomyyttistä oopperarokkia. Yritetään käyttää laajalta
skaalalta etnopuolta, Katra kertoo.
Katra-projekti alkoi hahmottua, kun hän keskusteli
Lovexin kustannusyhtiön johtajan kanssa tyylilinjauksista ja lopulta
Risto Asikainen lähti mukaan tuottajaksi.
- Meni monta
kuukautta, eikä mitään tapahtunut. Olin itse Onnelassa
viihteellä, niin keskellä yötä soi puhelin ja
Vainion Ile soitti. He olivat pitäneet
bisnespalavereita ja ajatellut, että lähdetään
tekemään tätä. Vainiolle oli tuttua työskentely
Asikaisen kanssa, niin Asikainen lähti aika
luontevasti siihen mukaan.
Yhteistyö Asikaisen kanssa on toiminut mainiosti.
- Erilaista tämä on varmaankin kummallekin osapuolelle, mutta
toisaalta se tekee siitä mielenkiintoista.
Ei mitään Nightwishiä
Vaikkei Sahara suoraan Nightwishiltä kuulostakaan, niin
tällainen mielleyhtymä pilkahtaa helposti mieleen. Nightwish ei varsinaisesti ole ollut
referenssinä projektissa, vaikka sitäkin jouduttiin työn tiimellyksessä miettimään.
- Lähinnä loppupuolella mietittiin, että
ei haluta mennä lähelläkään Nightwishiä, kun suomalaiset on hirveen herkkiä syyttämään
kopioinnista. Mun musiikki on popimpaa ja melodisempaa
ja yhdistävä tekijä on lähinnä vain klassinen laulutyyli.
Itse opiskelen klassista ja kuuntelen rokimpaa ja
suomirokkia, niin tämä on hyvä tyylilinjaus.
Nightwish-mielleyhtymä ja Risto Asikainen ovat asioita, jotka
herättävät rock-piireissä varmasti epämiellyttävää napinaa, mutta Katra on siihen valmis.
- Kyllä oon hyvin varautunut, tiedostin sen jo heti, kun lähdettiin
tätä tekemään. Suomi on herkkä maa arvosteluun varsinkin matkimisessa, mutta
mä oon hommassa pitkälti pilke silmäkulmassa, ettei kaikkea tarvi ottaa niin
vakavasti.
Voisin vaikka vannoa, että niin pitkään, kunnes Nightwish saa uuden laulajan,
Katra saa vastailla haastattelijoiden kysymyksiin halukkuudestaan
tähän pestiin. Katra ei ole hommaan hakenut, eikä usko, että lähtisi, vaikka
pyydettäisiinkin.
- Oon aikanani kuunnellut metallia ja ollut Nightwishinkin kannattaja, mutta
se ei vaan enää iske. Saappaatkin olis niin isot täyttää. Sais heti ison
kasan faneja, mutta pahimmillaan ihan tappouhkauksia. Voin uskoa, että
paikka on aika rankka uudella laulajalla, hän tuumii.
Keikkabändi jo kasassa
Katran nettisivujen foorumia tarkastellessa huomaa, että
neidolla on jo roimasti faneja, vaikkei edes esikoissingleä
ole vielä julkaistu.
- Osa on varmaan tullut Lovexin kautta ja
osa on tullut IRC-Gallerian kautta, koska
on ollut sellaisia, jotka ei Lovexista tykkää. Vois kuvitella niin, että
he katsovat galleriasta, että kivannäkönen nainen, että osaakohan tommonen
nyt laulaa ja sitten hakevat musiikkia, Katra aprikoi.
Albumia on kaavailtu ilmestyväksi
joulu-tammikuussa.
- Meillä on biisejä jo aika hyvin nauhotettuna, mutta katsotaan vielä, että
mihin väliin on helppo iskeä. Mennään ilosempaan ja rokimpaan linjaan,
isoa soundia, mutta ei varsinaista metallia. Melkein vois suomirokiksi enemmänkin
sanoa.
Myös keikkailu on tarkoitus startata hiljalleen, mutta
yhtye ei ole sama nimekäs joukko, joka soittaa singlessä.
- Keikkabändi on aikalailla kasassa, mutta katsotaan vielä, miten ihmisten
kemiat pelaa yhteen. Halusin tarkoituksella kasata yhtyeen kavereista
ja tuttavista. Toivotaan, että bändihomma lähtee niin hyvin luistaan, että
siirrytään keikkojen puolelta myös studioon.
Antti Niemelä 25.08.2006
