Monia vuosia Suomen trance-skenessä mellastanut Miika Kuisma julkaisi
vihdoin kokonaisen pitkäsoiton materiaaliansa. Inwardgaze on sekoitus
tyyleistä, joita Miika itse haluaa kuunnella. Albumin esikuvaksi Miika mainitsee
Faithlessin Outrospectiven.
- Siitä olisi tarkoitus muodostua kokonaisuus,
joka pitäisi aina kuunnella alusta loppuun. Osa niistä biiseistä
ei ole dj-kelpoisia rakenteeltaan ja biisit on pyritty yhdistämään
toisiinsa. Ensiksi halusin pistää levylle pelkästään uusia biisejä, mutta
sitten tuli pistettyä mukaan kuitenkin parhaita vanhojakin, jotka sopivat
kokonaisuuteen.
Miika on pyrkinyt erityisesti välttämään kaikenlaisia kaavoja
levyn teossa.
- Biisejä ei ole tavallaan viimeistelty, vaan idea on jätetty mahdollisimman
alkuperäiseen muotoonsa. Jos biisiä hioo liikaa, niin se menee pilalle, mies tuumii.
Albumilla erotutaan
Tanssimusiikissa albumin julkaisu ei ole ollenkaan
niin itsestäänselvää kuin kokolailla kaikissa muissa tyyleissä.
- Tanssimusassa on ollut sellainen kulttuuriero, että samat tekijät tekee yksittäisiä
biisejä eri labeleille eri nimillä. Ei ole niin paljon sellaisia bändejä, että tehdään
koko ajan yhdessä samaa juttua.
Miikan mielestä albumin teko on nyt se erikoisuus, johon
alalla pyritään.
- Jossain vaiheessa kaikki halus olla deejiitä ja soittaa levyjä.
Yhtäkkiä kaikki olivat sitten deejiitä, eikä siinä ollut enää mitään erikoista, jolloin deejiit alkoivat
tekemään omia biisejä. Sen jälkeen tuli tilanne, että kaikki soittivat levyjä ja kaikki tekivät omaa
musiikkia. Nyt albumin julkaisijat ovat tavallaan taas hetken edelläkävijöitä ja ottavat välimatkaa
muihin. Ihan selkeesti EDM-artisteilta on nyt alkanutkin tulla artistialbumeita ja siitä on
muodostunut status-juttu.
Miikalle oli selvää, että albumi julkaistaan nimenomaan omalla nimellä ja mies onkin
jo hautaamassa muita projektejaan paitsi AR52:a.
- Siihen alkoi jo kyllästyä, että aina kun sai aikaiseksi uuden biisin, niin piti
alkaa lähetellä demoja. Kun JOOFin kanssa hommat toimi hyvin, niin päätin, että teen
biisejä vaan sinne. Nykyään tuntuu vain enemmän siltä, että haluan julkaista kaiken musiikkini itse, etenkin kun downloadien myynti on kasvussa.
Tietenkin levy-yhtiö tekee muutakin julkaisun, eivätkä ne tarpeettomiksi jää, rooli vain muuttuu.
Kuisma uskoo, että suurin osa musiikin myynnistä
siirtyy netin puolelle jo lähitulevaisuudessa.
- Jenkeissä myydään jo nyt sinkkuja enemmän digitaalisessa muodossa kuin
levyinä. Albumista tulee tavallaan vaikeampi artistille, koska enää ei voi
tehdä sitä, että levyllä on pari hittisinkkua ja sen lisäksi vaan täytettä.
Jos vaihtoehtona on se, että albumin biisit voi ostaa erikseen, niin sen
tarvii olla kokonaan hyvää kamaa. Se on kuluttajalle hyvä, mutta artistille
se ei anna anteeksi, on pakko tehdä duuni hyvin. CD-levyt jatkaa
keräilytavarana kakkosformaattina, kuten vinyylit on olleet lähivuosina.
Potkua HelsinkiVibesta
Tanssimusiikkia edustavan artistin on tällä hetkellä poikkeuksellisen
vaikeaa saada huomiota kotimaisissa medioissa. Miika ei usko, että tämänkään
albumin perusteella huomiota alkaa sadella, eikä ulkomailla keikkaileminen yleensä auta sen enempää.
Esimerkkinä Jori Hulkkosen, josta
ei lehdissä paljon kirjoitella sadoista ulkomaiden keikoista huolimatta juuri lainkaan.
Muutama vuosi sitten ulkomaiset tanssilistasijoituksetkin
huomioitiin Suomessa ja Radiomafia nappasi heti biisin soittoon, jos se sai
edes jonkinlaisen listasijoituksen maailmalta.
- Se on jo niin tavallista, esimerkiksi Hollannin
tanssilistalla on koko ajan muutama suomalainen. Englanninkin
dance-singlelistalla on aina silloin tällöin suomalaisia.
Meilläkin oli Tabin kanssa sinkku sijalla 14, mutta ei ketään kiinnostanut, vaikka
vain Darude oli ollut korkeammalla sillä listalla. Ensimmäiset saa aina huomion.
Sen takia viimeisimmän biisin nimi oli Piiska, että se herättäisi Suomessa enemmän
kiinnostusta.
Suomen singlelistalla näkee edelleen kovasti tanssimusiikkia, mutta
samalla listan merkitys on pienentynyt.
- Mä luulen, että top-5 on se oleellisin. Listalle pääsee
niin pienillä myynneillä, esimerkiksi Elon (Super8) ja Tabin First Aid
oli yhdeksäntenä pelkästään Streetbeatin vinyylimyynnillä.
Miika mainitsee kuitenkin, että myös esimerkiksi Englannissa
sinkkumyynti on romahtanut.
Suuri osa suomalaisia tanssimuusikoita (mm. Dallas Superstars,
K-System, DJ Tab ja Super8) on ryhmittäytynyt
nyt HelsinkiVibe -nimikkeen alle ja koko elektronisen musiikin profiilia
Suomessa lähdetään nostamaan yhteisvoimin.
- Meidän studiokokonaisuuden lisäksi kaikkien dj-keikat menee jo HelsinkiViben kautta
ja se laajentunee ehkä myöhemmin levy-yhtiöksi.
Ei kopiosuojauksille
Kuluttajan käyttötottumuksia rajoittavien cd-levyjen
kopiointisuojausten aikakaudella Inwardgaze erottuu massasta korostamalla itse tehdyllä
No Protection -logolla suojaamattomuutta.
- Kopiosuojauslogon näkemisestä tulee aina negatiivinen reaktio, kun taas
jos logoa ei levyssä ole, niin kaupassa tulee kuitenkin olo, että onkohan
tässä suojausta vai ei. Tämän takia ajattelin, että tällaisella logolla voisi
saada aikaiseksi positiivisen ensireaktion.
Miika pitää kopiosuojauksia täysin järjettöminä.
- Ihmiset ostaa koko ajan muutenkin vähemmän
levyjä, niin mun mielestä levy-yhtiöillä ei pitäisi olla varaa kiusata ihmisiä,
jotka musiikkia vielä ostavat. Jos levyteollisuus olisi käyttänyt yhtä paljon
energiaa kuluttajan palkitsemiseen, niin varmasti olisi piratismi pienempää.
Miika kummastelee myös uutta vasta hyväksyttyä tekijänoikeuslakia.
- Jos joku artisti on sen puolella, niin se ei ole
oikeesti ymmärtänyt, mistä siinä on kyse, hän pamauttaa.
Kuisma ei kuitenkaan usko, että ihmiset
muuttavat käytöstapojaan uuden lain myötä.
Eri dj, sama biisi
Miika on innostuneempi dj-seteistä kuin
live-keikoista, koska ne mahdollistavat myös muiden musiikin soittamisen.
- Omaa musaa on kuitenkin kuullut jo ihan tarpeeksi.
Live-keikoissa on vähemmän paineita, koska soittolista on lähes täysin
suunniteltu. DJ-keikalle ei välttämättä ole mitään suunnitelmia, vaan jatkaa
siitä mihin edellinen on lopettanut. Toki karkea suunnitelma voi olla,
että millaisten biisien välillä liikutaan ja jotain biisejä, joita
haluaa ehdottomasti soittaa.
Suurien nimien dj-settien välillä on ongelmana
liian suuri samojen biisien soittaminen.
- Isommat deejiit on ruvennut
tekemään biisejä, joita ne ei
ikinä julkaise, vaan soittavat niitä vain dj-seteissä ja tekevät
muiden biiseistä remiksejä, joita ei ole muilla. Yritetään siis
kerätä mahdollisimman paljon sellaista materiaalia, joita ei ole muualla.
Antti Niemelä 25.11.2005
