Linkin Park: Reanimation
01. Opening
02. Pts.of.athrty
03. Enth e nd
04. [Chali]
05. Frgt/10
06. P5hng me a*wy
07. Plc.4 mie haed
08. X-ecutioner style
09. H! vltg3
10. [Riff raff]
11. Wth you
12. Ntr\mssion
13. Ppr:kut
14. Rnw@y
15. My Dsmbr
16. [Stef]
17. By_myslf
18. Kyur4 th ich
19. 1stp klosr
20. Krwlng
1.07
3.45
3.59
0.23
3.32
4.37
4.20
1.49
3.30
0.21
4.12
0.29
3.26
3.13
4.17
0.10
3.42
2.32
5.46
5.42
Nu metalin remiksausalbumeista saatiin jo esimakua, kun Limp Bizkit
julkaisi New Old Songs -kokoelmansa, jossa nimekkäät remiksaajat pilasivat
olan takaa Limp Bizkitin hienoja biisejä. Linkin Park tekee nyt saman Reanimation-levyllään,
mutta pääsee huomattavasti parempaan lopputulokseen, vaikka pohjamateriaalina on käytetty
ainoastaan yhden albumin (esikoisalbumi Hybrid Theory) materiaalia ja remiksaajat
ja vierailijat ovat monta astetta nimettömämpiä. Eurooppalaisesta näkökulmasta Reanimation-levyn
nimekkäimmät vierailijat ovat räppäri Motion Man, kitaristi
Stephen Carpenter (Deftones) sekä
laulajat Aaron Lewis (Staind),
Jay Gordon (Orgy)
ja Jonathan Davis (Korn).
Reanimatonissa on myös se selkeä ero verrattaessa Limp Bizkitin New Old Songsiin, että
tässä levyssä biisit ovat huomattavasti tunnistettavampia. Osa biiseistä on rakenteeltaan
lähes samankaltaisia kuin alkuperäisetkin, mutta mukana on hieman enemmän räppiä ja koneita.
Kertosäkeet ovat melkein poikkeuksetta jätetty lähes entiselleen.
Reanimationin yleistunnelman kaavana on Linkin Park kohtaa hiphopin ja koneet.
Reanimation alkaa klassisen musiikin voimalla biisillä Opening, mutta varsinainen meininki
alkaa, kun Points Of Authoritystä väsätty Pts.Of.Athry jyrähtää käyntiin.
Nimet on muutenkin muutettu remix-versioissa siten, että niitä on lyhennetty ja osa kirjaimista
on vaihtunut erikoismerkkeihin. Orgyn Jay Gordon on kumppaneineen pistänyt biisin
uusiksi ja uusi versio on hyvin uskollinen alkuperäiselle biisille. Musiikkitaustasta
on tehty hieman koneellisempi, mutta muuten ollaan samoilla linjoilla.
In The Endin uudessa versiossa rap-osuudet hoitaa Motion Man ja musiikkitaustaa
on hieman yksinkertaistettu hiphop-muotoon. Frgt/10 (Forgotten) jatkaa hiphop-linjaa, tällä
kertaa äänessä Alchemist ja Chali 2NA. TapRoot-yhtyeessä
vaikuttava Stephen Richards laulahtaa Linkin Parkin Mike Shinodan
tekemässä P5hng Me A*wyssä (Pushing Me Away). Onnistunut versio sekin.
Amp Live on muokannut A Place For My Headistä hieman koneellisemman
version ja alkuperäiselle uskollisena pysyvälle biisille antaa räppinsä
mies nimeltä Zion. X-Ecutioner Style toimii mukavana välibiisinä, jossa
Sean C & Roc Raida yhdistävät elementtejä One Step Closerista
ja Forgottenista. Black Thought heittää sekaan vielä menevät räpit.
Vain Linkin Parkin DVD:llä saatavissa ollut High Voltagen uusi versio
on erittäin hiphoppia, mutta sitähän oli High Voltage myös alkuperäisenä.
Harmi vain, että vetävä robottikertosäe on unohdettu.
With Yousta on tehty levylle yksi vetävimmistä versioista.
Chairman Hahn on vedellyt taustalle mukavat konesoundit, mutta
muuten versio pysyy alkuperäisen vetävällä linjalla. Niin ja
onhan Aceyalonekin vähän äänessä. Papercutista on tehty
ihan hiphoppia kertosäettä lukuun ottamatta, ei ollenkaan levyn
parhaita versioita. Alkuperäinen vetovoima kadotetaan, mutta
löydetään ehkä hieman uuttakin.
Runaway on saanut koneellisemman muodon Rnw@yssä Backyard Bangersin
toimesta, mutta rakenteellisesti biisi pysyy samankaltaisena
Phoenix Orionin lopun vierailua lukuun ottamatta.
My December julkaistiin aikoinaan mp3:sena,
joissakin Euroopan versioissa One Step Closer -singlestä
sekä Linkin Parkin DVD:llä. Alkuperäinenhän on aivan loistava
rauhallinen biisi ja mahtava kertosäe on säilytetty tässä
uudessa koneellisemmassa versiossa. By Myself on saanut
koneellisen kuorrutuksen Josh Abramilta (älä sekoita
Puretone-mieheen) ja ylimääräistä kitarointia esittää
Deftonesin Stephen Carpenter. Cure For The Itch
on muokattu Chairman Hahnin toimesta lähes
täysin instrumentaaliksi ja kyllä toimii ihan hyvin.
Lopussa on sitten vielä versiot kahdesta hitistä One Step
Closer ja Crawling. The Humble Brothers antaa
One Step Closerille koneet ja Kornin Jonathan Davis
laulahtaa persoonallisella äänellään. Biisi on lähes kaksi
kertaa pidempi ja ihan mainio tällaisenakin, vaikka osa
energiasta onkin hukattu. Crawlingille on annettu
klassista tuntua viululla ja sellolla. Kertosäkeeseen
on kutsuttu toiseksi laulajaksi Staindin Aaron Lewis.
Albumin CD-ROM-osuudessa on Pts.Of.Athryn musiikkivideo sekä materiaalia
Linkin Park -kotisivuja suunnitteleville.
Linkin Parkin Hybrid Theory -albumihan lähenteli tehokkaasti täydellisyyttä
ja loistavista biiseistä ei todellakaan ollut pulaa (Itselläni lähti remix-albumin seurauksena
uudestaan soittoon Hybrid Theory, jos arvostelisin sen vasta nyt, se olisi täysi kymppi).
Reanimationia onkin voitu lähteä tekemään hyvistä lähtökohdista. Albumilla ei ole yhtään sovitusta, joka
varsinaisesti pilaisi alkuperäisen biisin. Loistavista biiseistä ei ole tullut parempia, mutta
kaikki ovat pysyneet hyvinä biiseinä ja kokonaisuutena tämä on poikkeuksellisen
hyvä remiksauslevy. Biisit jaksavat innostaa uusinakin versioina ja loppuunkulutetut
hititkin ovat saaneet näin jatkoaikaa. Jos Linkin Park innostaa, etkä inhoa
hiphopia ja koneita, niin levy on ilman muuta ostamisen arvoinen.
Antti Niemelä (25.08.02) Merkitse itsesi artistin "Linkin Park" faniksi!