The Chemical Brothers: Push The Button (EMI)

01. Galvanize
02. The boxer
03. Believe
04. Hold tight london
05. Come inside
06. The big jump
07. Left right
08. Close your eyes
09. Shake break bounce
10. Marvi ging
11. Surface to air

6.33
4.07
7.01
5.59
4.46
4.43
4.14
6.13
3.44
5.27
7.22

Levy on kopiosuojattu. Levyä voi soittaa PC:llä laadulla 128 kbps.

Tom Rowlandsin ja Ed Simonsin muodostama The Chemical Brothers julkaisi viidennen albuminsa Push The Button. Galvanize-single sai itseni täysin lumon valtaan erityisesti kakkosbiisillään Rize Up. Oli aika irvokas temppu jättää tämä mestariteos vain singlen b-puoleksi, koska kyseessä on Mobyn Lift Me Upin kanssa alkuvuoden paras biisi, mutta ihan hyvä näin, niin ainakin singlen ostajat saavat todellisen helmen haltuunsa, ellei sitten sellainen häröily ole liian kaukana musiikkimausta.

Push The Buttonin starttaa nimenomaan mainitsemani loistokas Galvanize, jolle äänensä antaa räppäri Q-Tip. Soundeissa on aivan hurjaa potkua ja itämaiset melodiat viimeistelevät biisin reippaiden rytmien kera. The Boxer ei ole aivan yhtä vallaton veto, eikä Tim Burgessin vokaalit innosta sen kummemmin, mutta soundiosastolla on onnistuttu taas hyvin. Believe nousee Galvanizen kanssa albumin kärkibiisiksi. Believea voi soundiltaan verrata jopa hieman aiemmin mainitsemaani Rize Upiin eli rankkaa häröilyä on luvassa. Kele Okereke laulaa uljaasti ja erityisesti rytmeissä on hurjaa tehoa. Believestä siirrytään pehmeästi Hold Tight Londoniin, joka tunnelmoi upeasti Anne-Lynne Williamsin vokaaleilla varustettuna.

Come Inside on lähes instrumentaalista reipasta bigbeatia, jossa on aivan loistavia yksittäisiä kohtia ja rytmit ovat parhaimmillaan erittäin vetovoimaisia. The Big Jump käyttää pientä vokaalisamplea, mutta perusta on instrumentaalisella ilmaisulla ja soundeihin on taas löydetty aivan erinomaisen maistuvaa häröä otetta. Anwar vierailee Left Right -kappaleessa heittämällä räppiään. Biisin tausta on tyylikäs, mutta tyylikkyyttä enemmän siinä miellyttää sen luoma simppeli jylhyys.

Close Your Eyes on parhaimmillaan instrumentaalisissa kohdissaan eli alussa ja lopussa. The Magic Numbers hoitaa vokaalit biisiin ihan mallikkaasti, mutta vokaalit eivät saa kuitenkaan tuettua biisiä yhtä vahvasti kuin musiikkitausta ja tunnelma ei kehity toivotun suureksi. Shake Break Bounce yhdistää taas mallikkaasti kitaran ja reippaat konesoundit. Itse biisi polkee hieman paikallaan, mutta soundien osalta se on erittäin nautittava. Marvi Ging tarjoaa leppoisaa instrumentaalia ja Surface To Air lopettelee levyä yli 7-minuuttisella tunnelmapalalla.

The Chemical Brothers on onnistunut Push The Button -levyllä erityisesti soundiosastollaan, joka on parhaimmillaan aivan huimaa tavaraa. Albumi ei ole kuitenkaan kokonaisuutena sellainen mestariteos kuin Galvanize-singlen jälkeen olisi voinut odottaa. Levyllä on roimasti antoisaa tunnelmaa ja viljalti erinomaisia vierailuja, mutta monesta biisistä puuttuu kuitenkin se kaikkein terävin oivallus. Galvanize, Believe, Come Inside ja Hold Tight London ovat loistobiisejä ja vaikka arvostelun loppu kalskahtaa näin negatiiviselta, niin todellisuudessa kyse on vain hienoisen liian suurista odotuksista, Push The Button jättää pääosin erittäin maukkaan jälkimaun.

| Arvostelut |

| Uutiset |

25.06.2008 / The Chemical Brothers julkaisee kokoelman

19.12.2007 / Brittitähdet odottavat vauvaa

13.04.2007 / The Chemical Brothersilta levy kesällä

| Fanit |

Juzzy // Keith Richards // Timppa // Valo