paranormaali ||| koulukiusatut ||| eläimet ||| nettivideot ||| ruoka ||| Simpsonit ||| Robin ||| Facebook ||| alekoodit ||| haku
yhteydenotot sähköpostilla: juttuvinkki(at)findance.com - yhteistyo(at)findance.com - mainonta(at)findance.com - info(at)findance.com

Drive


Drive
Ensi-ilta: 07.10.2011
Kesto: 1 h 42 min
Ikäraja: K18

Ohjaaja: Nicolas Winding Refn

Pääosissa:

Ryan Gosling
Carey Mulligan

Christina Hendricks
Bryan Cranston

Brutaalien miesten edesottamusten kuvaamiseen erikoistuneen tanskalaisohjaaja Nicolas Winding Refnin (Pusher, Bronson, Valhalla Rising) ohjaama Drive sai ensi-iltansa jo toukokuussa pidetyillä Cannesin elokuvafestivaaleilla, ja julkaistiin Yhdysvalloissa virallisesti vajaa kuukausi sitten. K-18-ikärajalla varustetun elokuvan budjetti oli vaatimattomat 13 miljoonaa dollaria, mutta siitä huolimatta rooleissa nähdään liuta enemmän tai vähemmän tunnettuja nimiä, kuten Ryan Gosling, Carey Mulligan, Bryan Cranston, Albert Brooks, Oscar Isaac, Ron Perlman ja Christina Hendricks.

Drive on tarina elokuvien stuntmiehenä ja alamaailman palveluksessa leipänsä tienaavasta autokuskista (Gosling), jota tunnetaan ainoastaan nimellä Driver. Virtuoosimaisesti autoja käsittelevä Driver saa toimeksiantonsa autotallia pyörittävältä Shannonilta (Cranston), jolla on puolestaan yhteyksiä mafioso Bernieen (Brooks) ja tämän kollegaan Ninoon (Perlman). Yksinään asuvan ja vain työlleen omistautuvan Driverin elämään tuleekin sattumalta uutta sisältöä, kun hän kohtaa samassa kerrostalossa asuvan naapurin rouva Irenen (Mulligan), joka odottelee poikansa kanssa miestään Standard Gabrielia (Isaac) kotiin vankilareissulta. Driver ystävystyy Irenen kanssa, ja päätyy lopulta tarjoamaan apuaan tämän miehelle, joka on velkaa väkivaltaiselle koronkiskurille.

Vaikka mukana onkin selkeä ja hyvin käsikirjoitettu tarina, Drive on niitä elokuvia, joiden mukaan kannattaa vain heittäytyä. Audiovisuaalisesti elokuva on pelkistettyä, mutta samalla huikaisevan sulavaa jälkeä, sillä kovassa auringonvalossa kuvatut kellertävät ulkokuvat saavat näppärän kontrastin öisistä ajeluista pitkin Los Angelesin katuja. Myös soundtrack ansaitsee erityismaininnan, sillä verkkaiset synafiilistelyt elektro- ja kasarisoundeineen ovat samalla sekä depressiivisiä että upean ilmavia. Kaiken kaikkiaan Driven cooliuskerroin on katossa, eikä ihan heti tule mieleen toista yhtä tyylikästä lähiaikojen elokuvaa, paitsi ehkä Bradley Cooperin tähdittämä Rajaton.

Drive on siis todella cool elokuva, jonka maailmankuva on äärimmäisen miehinen. Vaikka autoilusta onkin kyse, ei tällä kertaa kuitenkaan mennä Fast and Furious-henkiselle pullistelu- ja bootynsheikkauslinjalle. Driver on monellakin tapaa viileä hahmo, sillä vaikka kaverin itseluottamus on autonkäsittelyn suhteen katossa, rehvastelua tai ylipäätään juuri minkäänlaista läpänheittoa ei ole tarvetta harrastaa. Toisaalta taas sitten kun on sen aika, miehen tunnekylmä suhtautuminen väkivallan käyttöön ja kuolemaan iskee katsojaakin päin näköä. Driver ei kuitenkaan ole mikään tappaja, vaan se rooli lankeaa Bernielle, jonka tavaramerkki on sivaltaa uhreiltaan jokin valtimo auki silmänräpäyksessä. Elokuvan väkivalta on tylyä, sotkuista ja lopullista, eikä mitään vautsia bullet time-balettia.

Tyylillisesti Drive on kiinnostava tapaus, sillä elokuva ottaa vaikutteita niin 70-luvun autokaahailuleffoista kuin Quentin Tarantinon (joka on niin ikään 70-lukulaisten halpisten ja roskaleffojen suuri ihailija) käsikirjoitustyylistä. Driverin suosima skorpionikuvioinen pusakka nahkaisine ajohanskoineen on siis kumarrus 70-luvulle yhtä lailla kuin puheliaat gangsterit Tarantinolle. Kellertävät ulkokuvat ovat niin ikään yhtä aikaa moderneja että hatunnosto autoilevien rosvojen ja poliisien kultakaudelle. Kaiken kruunaa Refnin järkkymätön ohjaustyö, joka välttelee salamaleikkauksia ja antaa tunteikkaissa kohdissa hahmoilleen tarpeeksi aikaa.

Vuoden merkittävimpiin tuttavuuksiin lukeutuva Drive on elokuva, jota on vaikea lokeroida tai suositella minkään erityisen genren ystäville, mutta joka kannattaa katsoa, vaikkei 70-luvun kaahailueepoksista sen kummemmin perustaisikaan. Audiovisuaalisen tyylikkyytensä ohella elokuva suorastaan vilisee nappiin menneitä roolisuorituksia, ja etenkin Driverina nähtävän Goslingin esitys on lähes virtuoosimainen. Kaiken edellä mainitun huomioon ottaen onkin todettava, että tämä vaatimattomasti lipputuloja kerännyt mestariteos ei ansaitse yhtään vähempää kuin täydet viisi tähteä.

arvosanaelementti arvosanaelementti arvosanaelementti arvosanaelementti arvosanaelementti

Olli Riihimäki (11.10.11)


Uusimmat jutut

Suosituimmat jutut

Ensi-illassa

Vanhat suosikit

Mainoksia

Vanhat suosikit

Haastattelut






ISSN 1458-428X || Copyright Findance.com 1998 - 2012 || info@findance.com