 |
|
Conan the Barbarian
Ensi-ilta: 26.08.2011 Kesto: 1 h 56 min Ikäraja: K15 Ohjaaja: Marcus Nispel Pääosissa: Jason Momoa Ron Perlman Rose McGowan Rachel Nichols
Hyboria-nimiseen maailmaan sijoittuva tarina kertoo barbaarien heimossa varttuvasta nuoresta pojasta, joka syntyy taistelukentällä ja menettää samalla äitinsä. Taisteluun jo pienestä pitäen tottunut poika saa nimekseen Conan (Momoa), ja kohoaa vuosien kuluessa Cimmerian barbaarien kovimmaksi soturiksi. Ennen aikuistumista Conan kuitenkin menettää vielä isänsäkin (Perlman), joka joutuu cimmerialaisten kylään hyökänneen Khalar Zymin (Lang) voittamaksi. Conan vannoo kostoa ja kuluttaa seuraavat vuodet ympäri maita ja meriä, yrittäen saada samalla selville isänsä murhaajan nykyisen olinpaikan. Khalar Zymin tavoitteena puolestaan ei ole vähempi kuin jumalaksi tuleminen, ja elävältä poltetun noitavaimonsa henkiin herättäminen.  Kaksituntisen elokuvan juonesta voisi mainita muutakin, mutta olennaisinta on, että Conan kulkee paikasta toiseen yksin tai jonkun liittolaisen kanssa, ja iskee hengiltä niin Khalar Zymin rivimiehiä kuin myös hiukan yliluonnollisempia otuksia. Tietokoneella vahvistetut ja Bulgariassa kuvatut maisemat ovat komeita, ja runsaat toimintakohtaukset ovat etenkin äänitehosteidensa puolesta napakkaa työtä. Verta ja tissejä ei piilotella, ja meininki on muutenkin nuorimmille katsojille sopimatonta sekä intensiivistä, mistä suurin kiitos kuuluu Momoan elämellisesti virnistelevälle tappokone Conanille. Onkin melkoinen saavutus, että siviilissä rastapäiseltä surffaridudelta näyttävä mies on saatu sopivalla treenillä ja hiuskuontalolla varsin uhkaavan näköiseksi ja raamikkaaksi barbaariksi. Suoraviivaisen ja lähinnä miespuolisille katsojille suunnatun kostotarinan heikoimmat lenkit löytyvät tarinapuolelta, joka on varsin helposti unohtuvaa huttua, mutta rivakat miekanheiluttelut sekä tyylikäs visuaalinen ilme paikkaavat osaltaan juonen ohuutta. Momoan ja Langin roolihahmojen keskinäinen vääntö onkin koko elokuvan parhaimpia puolia, ja myös nuoren Conanin (Leo Howard) alkutaipaleen kuvaaminen on ennalta-arvattavuudestaan huolimatta toteutettu varsin mukaansatempaavasti  Kokonaisuutena Conan the Barbarian on kelvollinen uusioversio, joka rymistelee vauhdilla läpi melko simppelin tarinansa, ja jättää matkan varrelle tusinoittain verisiä ruumiita. Paikoitellen tuntuukin, että verenroisketta ja tuskallisia kuolemia on mukana vain niiden itsensä takia, mutta ainakaan tällä kertaa ei tarvitse napista mistään K 11-luokan vesittämisestä. Paitoja kaihtava ja miekkaa kynää mahtavampana pitävä muskelikimppu Conan on joka tapauksessa se syy, minkä vuoksi elokuvateatteriin kannattaa vaivautua, eikä Nispelin ohjaustyö tuota ainakaan siinä suhteessa pettymystä.
|
|
Uransa uusintafilmatisointeja ohjaamalla luonut Marcus Nispelin (Teksasin moottorisahamurhat, Friday the 13th) otti tällä kerralla käsittelyynsä legendaarisen barbaari-Conanin tarinan. Robert E. Howardin kirjoihin perustuvaa hahmoa on nähty aiemmin niin valkokankaalla kuin televisiossakin, joista muistettavin versio on Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä elokuva vuodelta 1982. Samalla nimellä varustetun Conan the Barbarianin tuoreimman tulkinnan päärooleissa nähdään nyt Jason Momoa, Rachel Nichols, Stephen Lang ja Ron Perlman.
