 |
|
Mikael Gabriel: Pohjosen poika (Universal Music)
01. Käännä pää 02. Pohjosen poika 03. Sä olit oikees 04. Graindaamaan (ft. Tuomas Kauhanen) 05. Historiaan (ft. Uniikki) 06. Rakastu räppäriin 07. Nappulaliiga (ft. Greedy & Mike) 08. Sydämet yhteen 09. Mitä jos (ft. Timo Pieni Huijaus) 10. Kuule mua (ft. Kristiina Wheeler) 11. Päästäkää must irti
3:19 3:16 3:57 4:24 4:35 3:10 4:18 3:24 3:14 4:21 4:35 Pohjosen räppäripoika Mikael Gabrielin toinen studioalbumi yllättää positiivisesti. Future hip hopiksi luonnehdittu musa iskee samaan rakoon Cheekin ja Fintelligenssin kanssa, joten ei ole ihme, että MG on niin kovassa nousussa. Levyllä yhdistyvät tyylikäs tuotanto ja teinitarinat niin raikkaasti ja nuorekkaasti, että hyvällä fiiliksellähän tätä kuuntelee. Heti kärkeen heitetään mukava biletykki Käännä Pää, jonka sähkökitaralla terästettyjen biittien teho vastaa käytännössä parastakin energiajuomaa. Sinkkuhitti Pohjosen Poika jatkaa tästä luontevasti kokonaisuutta ajatellen, vaikka pitkällinen luukuttaminen onkin alkanut vähän syödä sen tehoa. Hitaampaa materiaalia edustavat Sä Olit Oikees, Historiaan ja Kuule Mua sisältävät yllättävän syvälle tunkevaa tunnelmaa, sekä ajatuksia herättäviä sanoituksia nykynuorten ja miksei muidenkin elämän synkemmistä puolista. Sinänsä näinkin tunteellisista asioista laulava röyheä-ääninen nuori mies paitsi kuulostaa vähän korvaan särähtävältä, mutta toisaalta antaa myös respektiä rohkeudesta ja suoruudesta. Graindaamaan ja tykkibiittejä tarjoava Rakastu Räppäriin tuovat mukaan räväkämpää menoa, juuri sellaista mitä tältä levyltä osasi odottaa. Etenkin viimeksi mainittu bileräpäytys nousee vauhdilla yhdeksi kuunnelluimmaksi biisiksi albumilla ja samalla tulee odotettua, olisiko tätä saanut vielä lisääkin. Nappulaliiga on varsin kiva, joskaan ei kovin mieleenjäävä, ja Sydämet Yhteen -raidalla toimivin yksityiskohta on fanien laulamat taustalallattelut. Mitä Jos on muutoin hieman täytteen tuntuinen, mutta se keskittyy kikkailemaan hauskoilla sanoituksillaan, jotka ovatkin biisin ydin. Mitä jos Joniveli olisikin Jonisisko? :D Päästäkää Must Irti repäisee rankemmalla sähkökitarataustallaan erittäin onnistuneesti ja jättää tunnelmallisella sävellyksellään hyvän fiiliksen. Bilefiiliksen ollessa korkeimmillaan hitaammat tunnelmoinnit tulee armotta skipattua, mutta koko levyn pariin voi palata hieman rauhallisempana päivänä. Kaikkiaan yllättävän onnistunut ja tasapainoinen albumi joka suhteessa. Hyvä MG!
|
|
